Whistleblower-direktiivin kansallinen täytäntöönpano lähenee

Mikä Whistleblower-direktiivi? Mikä ilmoittajansuojelulaki?


Euroopan unionin lainsäädännön rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta annetun direktiivin, ns. Whistleblower-direktiivin kansallinen täytäntöönpano lähenee vihdoin. Hallituksen esitys HE 147/2022 laiksi Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta sekä siihen liittyviksi laeiksi annettiin eduskunnalle 19.9.2022. Esitykseen perustuva laki ilmoittajien suojelusta ("ilmoittajansuojelulaki") tulisi olemaan yleislaki lain soveltamisalalla, mikä tarkoittaisi käytännössä sitä, että sen säännöksiä sovellettaisiin siltä osin kuin asiasta ei säädettäisi toisin erityislainsäädännössä. Ilmoittajansuojelulakia tullaankin soveltamaan rinnakkain ja täydentävänä muun lainsäädännön kanssa.


Ilmoittajansuojelulain keskeisenä tavoitteena on rohkaista työnsä yhteydessä yleisen edun vastaisia rikkomuksia havainneita tai epäileviä henkilöitä ilmoittamaan omista havainnoistaan. Lain voimaantulon myötä perustettaisiin uusi viranomaisten keskitetty ilmoituskanava ja lisäksi velvoitettaisiin monia julkisen sekä yksityisen sektorin organisaatioita perustamaan luottamuksellinen sisäinen ilmoituskanava tietyistä yleisen edun kannalta merkityksellisistä väärinkäytöksistä ilmoittamista varten. Lisäksi ilmoittajansuojelulain tarkoituksena olisi suojata väärinkäytöksistä ilmoittajaa negatiivisilta vastatoimilta.


Ilmoittajansuojelulain soveltamisalaan kuuluisi direktiivin edellyttämän EU-pohjaisen sääntelyn lisäksi kunkin soveltamisalaan kuuluvan lainsäädäntöalan kansallinen lainsäädäntö. Lain soveltamisalaan kuuluisi seuraava lainsäädäntö: 1) julkiset hankinnat, 2) rahoituspalvelut, -tuotteet ja -markkinat sekä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen ehkäiseminen, 3) tuoteturvallisuus ja vaatimustenmukaisuus, 4) liikenneturvallisuus, 5) ympäristönsuojelu, 6) säteilyturva ja ydinturvallisuus, 7) elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuus, eläinten terveys ja hyvinvointi, 8) kansanterveys, 9) kuluttajansuoja ja 10) yksityisyyden ja henkilötietojen suoja sekä verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuus. Esimerkiksi työsuojelua ja työsuhdetta koskeva lainsäädäntö ei kuitenkaan kuuluisi ilmoittajansuojelulain soveltamisalaan.


Ilmoittajan suojelun edellytykset


Ilmoittajansuojelulaissa säädettyä suojelua sovellettaisiin henkilöihin, jotka ovat työsuhteessa tai virkasuhteessa. Sopimusketjutilanteissa suojeltaisiin myös alihankkijan, pääurakoitsijan tai toimeksisaajan palveluksessa olevia henkilöitä. Lain soveltamisalaan kuuluisivat myös itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivat ansiotyötä tekevät luonnolliset henkilöt, joiden työnteko ei täytä työsuhteen tunnusmerkkejä. Tällaista työtä voidaan tehdä esimerkiksi erilaisissa toimeksiantosopimuksiin perustuvissa toimeksiantosuhteissa. Laissa säädettyä suojelua sovellettaisiin myös sellaisiin ilmoituksen kohteena olevan osakeyhtiön osakkeenomistajiin, jotka osakeyhtiössä työssään, toimessaan tai tehtävässään taikka niiden yhteydessä saavat tietoa rikkomisista. Lakia ei sovellettaisi kaikkiin yhtiön osakkeenomistajiin, vaan osakkeenomistajalla tulisi olla jossain määrin aktiivinen rooli osakeyhtiössä ja mahdollisuus saada tietoja rikkomisesta työn yhteydessä. Soveltamisalaan kuuluisivat esimerkiksi ne osakkeenomistajat, jotka työskentelevät aktiivisesti yhtiön hyväksi, mutta eivät olisi työsuhteessa yhtiöön. Koska osakkeenomistajan tulisi olla laissa tarkoitettu ilmoittaja, sovellettaisiin lakia lähtökohtaisesti vain sellaisiin osakkeenomistajiin, jotka olisivat luonnollisia henkilöitä. Lisäksi suojelua sovellettaisiin henkilöihin, jotka kuuluisivat ilmoituksen kohteena olevan yksityisen sektorin oikeushenkilön hallitukseen tai hallintoneuvostoon. Suojelua sovellettaisiin myös vapaaehtoistyöntekijöihin ja harjoittelijoihin.


Käytännössä ilmoittaja voisi olla esimerkiksi työnhakija tai itsenäinen ammatinharjoittaja, joka olisi saanut rikkomista koskevia tietoja palvelukseenottomenettelyn tai toimeksiantosopimuksen tekemistä edeltäneiden neuvottelujen aikana. Lain soveltamisen edellytyksenä ei olisi, että työ, toimi tai tehtävä sittemmin olisi alkanut. Laissa säädetyin edellytyksin suojeltaisiin myös ilmoittajia, joiden työ, toimi tai tehtävä olisi päättynyt, mikäli rikkomista koskevat tiedot olisi saatu tällaisen työn, toimen tai tehtävän aikana. Kyse voisi olla esimerkiksi entisestä työntekijästä, joka olisi saanut rikkomista koskevia tietoja sittemmin päättyneen työsuhteensa aikana.


Ilmoittajan suojelun edellytyksenä olisi, että ilmoitettava rikkominen kuuluisi lain soveltamisalaan, ilmoittaja kuuluisi lain edellä todettuun henkilölliseen soveltamisalaan, ilmoittamisessa noudatettaisiin ehdotettavaa kolmiportaista ilmoitusmenettelyä ja ilmoittajalla olisi perusteltu syy uskoa tietojen paikkansapitävyyteen ilmoittamishetkellä. Ensisijainen tapa olisi tehdä ilmoitus oman organisaation sisäiseen ilmoituskanavaan. Sen jälkeen olisi mahdollista ilmoittaa ulkoiseen ilmoituskanavaan eli viranomaiselle. Joissakin erikseen mainituissa tilanteissa ilmoituksen voisi tehdä suoraan ulkoiseen ilmoituskanavaan. Oikeuskanslerinvirasto toimisi keskitettynä ulkoisena ilmoituskanavana ja siirtäisi ilmoitukset selvitettäväksi kyseisen hallinnonalan toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle. Kolmas tapa olisi tiedon julkistaminen.


Ilmoittajansuojelulain mukaiseen suojeluun eivät olisi oikeutettuja sellaiset henkilöt, jotka ilmoittamishetkellä tahallaan ja tietoisesti ilmoittaisivat vääriä tai harhaanjohtavia tietoja. Ilmoittaja ei kuitenkaan menettäisi suojelua siinä tapauksessa, että hän olisi ollut vilpittömässä mielessä ja erehdyksen vuoksi ilmoittanut sittemmin paikkansapitämättömiksi osoittautuneita tietoja.


Ilmoituskanavan toteuttaminen ja ilmoitusten käsittely ilmoituskanavassa


Ilmoituskanavan tekninen toteuttaminen jäisi pitkälti yrityksen itsensä päätettäväksi. Ilmoittajansuojelulaki ei edellyttäisi, että ilmoituskanava tulisi toteuttaa sähköisenä palveluna, vaan sen toteuttamistapana voisi myös olla kirjallinen ilmoittaminen esimerkiksi palautelaatikon kautta.


Ilmoituskanavan kautta tulevat ilmoitukset tulisi kirjata. Ilmoituksesta tulisi myös antaa vastaanottokuittaus seitsemän päivän kuluessa sekä palaute ilmoittajalle kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta.


Yhtenä vaihtoehtona ilmoituskanavavan tekniselle toteuttamiselle on yhteistyökumppanimme WhistleB:n asiakkaillemme tarjoama ilmoituskanava. WhistleB:n ilmoituskanavassa ilmoituksia olisi mahdollista tehdä anonyymisti ja tietoturvallisesti.


Miten henkilötiedot tulee suojata ja kuinka kauan niitä voi säilyttää?


Tieto ilmoittajan, ilmoituksen kohteen ja muiden ilmoituksessa mainittujen henkilöiden henkilöllisyydestä ja muut henkilötiedot olisi suojattava. Muiden kuin valtuutettujen henkilöiden pääsy ilmoituskanavaan olisi estettävä. Ilmoituskanavassa olisi oltava mahdollisuus joko suulliseen tai kirjalliseen ilmoittamiseen. Jos ilmoittaminen olisi mahdollista suullisesti, tulisi ilmoittamisen ilmoittajan pyynnön mukaan olla mahdollista kohtuullisen ajan kuluessa järjestettävässä henkilökohtaisessa tapaamisessa.


Ilmoituskanavien kautta tulevat tiedot tulisi poistaa viiden vuoden kuluttua ilmoituksen saapumisesta, ellei niiden säilyttäminen olisi välttämätöntä ilmoittajansuojelulain tai muussa laissa säädettyjen oikeuksien tai velvoitteiden toteuttamista varten taikka oikeudellisen vaateen laatimiseksi, esittämiseksi tai puolustamiseksi. Henkilötiedot, joilla ei selvästi olisi merkitystä ilmoituksen käsittelyn kannalta, olisi kuitenkin poistettava ilman aiheetonta viivytystä.


Vastatoimien kielto ja käännetty todistustaakka</