Viranomaisen valvonta rahanpesun estämisessä - mitä valvonta tarkoittaa käytännössä?

Rahanpesulaissa säädetään ne velvoitteet ja toimenpiteet, joita valvottavien yritysten, yhteisöjen ja muiden elinkeinonharjoittajien täytyy omassa toiminnassaan noudattaa. Näillä toimenpiteillä pyritään ehkäisemään rahanpesua ja terrorismin rahoittamista sekä helpottamaan tällaisen toiminnan paljastamista. Rahanpesulain säännösten ja määräysten noudattamista valvovat Suomessa muun muassa Finanssivalvonta, aluehallintovirasto ja Asianajajaliitto.


Mikäli valvova taho havainnoi, ettei rahanpesulakia noudateta, ilmoitusvelvolliselle voidaan määrätä hallinnollisia seuraamuksia.


Aluehallintoviraston alla suurin osa ilmoitusvelvollisista


Otan käsittelyyn erityisesti aluehallintoviraston toteuttaman valvonnan ja tarkastukset, koska ne koskevat määrällisesti suurinta joukkoa. Esimerkiksi Finanssivalvonnan valvottavista merkittävä osa on suurempia finanssialan toimijoita, jolloin valvonnat voivat olla keskittyneitä vain tarkempiin yksityiskohtiin.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto valvoo rahanpesulain noudattamista valtakunnallisesti.


Rahanpesun valvontarekisteri


Yksi aluehallintoviraston valvontatyökaluista on rahanpesun valvontarekisteri, joka tehostaa rahanpesulain valvontaa. Se sujuvoittaa aluehallintoviraston ja sen valvottavien välistä yhteydenpitoa ohjeistuksesta ja tietojen ilmoittamisesta ja keräämisestä. Rahanpesulaki velvoittaa aluehallintoviraston valvomia toimijoita hakeutumaan rahanpesun valvontarekisteriin. Rekisteriin ei tarvitse hakeutua, jos liiketoiminta edellyttää toimilupaa, tai toimija kuuluu jo johonkin muuhun elinkeinorekisteriin. Aluehallintovirasto voi tiettyjen toimialojen kohdalla valvoa myös ennakollisesti: he arvioivat yrityksen vastuuhenkilöiden luotettavuutta siinä vaiheessa, kun yritys merkitään rahanpesun valvontarekisteriin.


Rekisteröintivelvoite koskee mm. kirjanpito-, laki- ja veroneuvontapalveluita tarjoavia, rahoitus- ja yrityskonsultoinnin toimijoita sekä tietyiltä osin taide- ja tavarakauppaa tekeviä tahoja. Kuka vain voi tarkistaa, kuuluuko jokin yritys valvontarekisteriin. Pelkästään rekisteriin kuulumattomuus on peruste rahanpesulain laiminlyönnille ja lain mukaisen sanktion määräämiselle!


Aluehallintoviraston toteuttama tarkastus


Aluehallintoviraston keskeisiä valvontakeinoja ovat valvottavien liiketiloihin tehtävät tarkastukset sekä asiakirjatarkastukset. Aluehallintovirastolla on liiketilojen tarkastusoikeuden lisäksi laajat tiedonsaantioikeudet valvottavan toimijan toiminnasta.


Ennakkoon tarkastus voi tuntua jännittävältä, mutta aluehallintovirastolle se on hyvin rutiininomaista. Alla näet esimerkin asiakirjatarkastuksen etenemisestä:


1. Aluehallintovirasto ottaa yhteyttä valvottavaan ilmoitusvelvolliseen ja pyytää tietoja esimerkiksi riskiarviosta. Vastausaika ei useimmiten ole pitkä.


2. Aluehallintovirasto perehtyy annettuihin materiaaleihin ja esittää tarvittaessa lisäkysymyksiä eli selvitys- ja täydennyspyyntöjä. Viranomainen saattaa pyytää riskiarvion perusteella nähtäväksi esimerkiksi asiakasrekisterin, asiakkuuksiin liittyvät sopimukset ja sisäiset oheistukset ja näin ollen asiakirjatarkastus voi muuttua myös liiketiloihin tehtäväksi tarkastukseksi. Tarvittaessa järjestetäänkin dokumentaation läpikäynti ilmoitusvelvollisen toimitiloissa tai sähköisesti.


3. Lisätietoja pyydetään, kunnes aluehallintovirasto on saanut riittävät tiedot.


4. Valvonnan jälkeen viranomainen antaa raporttinsa, jossa se käy yksityiskohtaisesti läpi tekemänsä havainnot, parannusehdotukset ja selkeät puutteet. Tehtyjen havaintojen pohjlata ilmoitusvelvolliseen voidaan kohdistaa myös sanktioita rahanpesulain määräysten laiminlyönnistä tai rikkomisesta. Sanktiot toimivat valvonnan viimesijaisena keinona, ja niiden määrääminen perustuu aina kokonaisharkintaan.


On tärkeää muistaa, että kun valvonta käynnistyy, on usein liian myöhäistä alkaa rakentaa omaa rahanpesun estämisen toimintatapaa. Viranomainen selvittää tarvittaessa päivityshistorian ja toteutetut toimenpiteen valvontaa edeltävältä ajalta. Tämän takia on tärkeää toimia säädösten ja määräysten edellyttämällä tavalla koko ajan osana normaalia liiketoimintaa.


Toteutettujen valvontojen havainnot


Aluehallintovirasto on myös julkistanut toteutettujen valvontojen havaintoja ja pyrkinyt parantamaan niiden pohjalta myös omaa toimintaansa. Valvonnat ovat kertoneet, etteivät ilmoitusvelvolliset täysin ymmärrä rahanpesulain tarkoitusta ja ennalta estävää luonnetta. Rahanpesulain asettamat vaatimukset tulisi ymmärtää ennen kaikkea ilmoitusvelvollista palvelevaksi ja hyödyttäväksi. Puutteita tai suuria puutteita on havaittu riskiarvioiden laadinnassa ja kun riskiarvion tarkoituksena on toimia pohjana yrityksen rahanpesun estämisen työssä, ei muukaan toiminta todennäköisesti täytä rahanpesulain vaatimuksia.


Me Iconicsilla autamme mielellämme näiden haasteiden kanssa. Avustamme riittävän laajan ja perusteellisen riskiarvion laadinnassa, sisäisen ohjeistuksen rakentamisessa sekä henkilöstön koulutuksessa. Ota yhteyttä!



Inka Kärkkäinen

Counsel


inka.karkkainen@iconics.fi


+358 50 345 3195


Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Iconicsin uutiskirje täältä.