• Toni Haapasalo

Viimeaikaista työoikeudellista oikeuskäytäntöä

Tässä artikkelissa käsitellään kahta korkeimman oikeuden tänä syksynä antamaa työoikeudellista ratkaisua, joista toinen koski työsuhteen päättämistä työntekijän saaman rikostuomion perusteella (KKO 2020:74) ja toinen työntekijän palkkasaatavien vanhentumisaikaa (KKO 2020:76).

Työsuhteen päättäminen ja uudelleensijoittaminen

Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2020:74 kaupungin palveluksessa ollut taloussihteeri oli lainvoimaisella käräjäoikeuden tuomiolla tuomittu kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen törkeästä kavalluksesta, minkä takia kaupunki irtisanoi taloussihteerin työsuhteen. Taloussihteeri oli toiminuts myös ammattiyhdistyksen hallituksen puheenjohtajana sekä taloudenhoitajana ja anastanut yhdistyksen pankkitililtä varoja yhteensä 33 159 euroa noin yhdeksän kuukauden aikana. Taloussihteeri oli nostanut varoja yhdistyksen pankkitililtä 85 eri käteisnostolla sekä siirtänyt varoja yhdistyksen tililtä omalle tililleen. Hänellä oli ollut asemansa perusteella yhdistyksen pankkitilin käyttöoikeus.

Työsopimuslain esitöiden mukaan, mikäli työntekijä vapaa-aikana syyllistyy sellaiseen rikokseen, jonka vuoksi hänen ja työnantajan välinen luottamussuhde horjuu vakavalla tavalla, työnantajalla voi olla peruste irtisanoa työntekijän työsopimus. Perusteen asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on tällöin otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. Lisäksi tulee huomioida muun muassa rikoksen laatu, vakavuus ja siitä tuomittava rangaistus sekä työntekijän työtehtävien laatu että asema työnantajan organisaatiossa.

Oikeuskäytännössä on katsottu, että työntekijän epärehellisyys ja siitä johtuva luottamuspula ovat sellaisia syitä, joiden merkitystä työsopimuksen päättämisen perusteena tulee arvioida kokonaisharkintaa käyttäen (KKO 2012:89). Oikeuskäytännössä on myös todettu, että jos työntekijän rikkomuksen arvioidaan horjuttavan työsuhteeseen liittyvää luottamussuhdetta niin vakavalla tavalla, ettei työnantajalta voida kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista, työnantajalla ei ole uuudelleensijoitusvelvollisuutta (KKO 2016:62).

Vaikka taloussihteeri oli ennen irtisanomista työskennellyt kaupungin palveluksessa yhtäjaksoisesti lähes 18 vuoden ajan suorittaen työtehtävänsä moitteetta ja hänen syyksi luettu rikos oli tehty vapaa-ajalla, eikä se ollut kohdistunut työnantajaan, ja taloussihteeri ei ollut ollut erityisen vastuullisessa asemassa kaupungin palveluksessa, taloussihteerin tehtävien hoitaminen oli kuitenkin vaatinut tavanomaista työntekijää suurempaa luottamusta hänen ja työnantajan välillä. Korkein oikeus katsoikin, taloussihteerin syyksi luetun rikoksen laatu ja vakavuus sekä tekotapa huomioiden, että taloussihteerin toimintaa oli pidettävä niin vakavana työsuhteeseen liittyvänä rikkomuksena, ettei kaupungilta työnantajana voitu kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista. Kaupungilla ei siten myöskään ollut velvollisuutta selvittää, olisiko taloussihteeri voitu irtisanomisen sijasta sijoittaa muuhun työhön.

Palkkasaatavien vanhentumisaika

Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2020:76 työntekijä nosti yli kahden vuoden kuluttua työsuhteen päättymisen jälkeen palkkasaataviaan koskevan kanteen. Kanne perustui siihen, että hänen työsuhteeseensa olisi pitänyt soveltaa yleissitovaa työehtosopimusta siihen sovelletun toisen työehtosopimuksen sijasta, koska jälkimmäisen työehtosopimuksen oli tehnyt työntekijöiden puolesta yhdistys, joka ei ollut aito työntekijöiden ammattiyhdistys.


Työsopimuslain mukaan työsuhteen päätyttyä saatava raukeaa, jos kannetta ei nosteta kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Jos kuitenkin työntekijän saatavan perusteena olevia työehtosopimuksen määräyksiä on pidettävä ilmeisen tulkinnanvaraisina, saatava vanhentuu viiden vuoden kuluttua.


Työehtosopimusmääräystä koskevassa tulkintakiistassa ensisijainen tulkinta- ja kanneoikeus on työehtosopimuksen tehneillä osapuolilla. Yleensä tulkintakiista on selvitettävä työehtosopimuksen osapuolten välillä ennen kuin työntekijä voi nostaa kanteen tulkinnanvaraisena pidetyn työehtosopimusmääräyksen perusteella. Työehtosopimuksissa on usein määräyksiä paikallis- ja liittotason neuvotteluista, joissa työehtosopimuksen tulkinnasta aiheutunutta erimielisyyttä on ensin yritettävä selvittää. Oikeuskäytännössä on katsottu, että työsopimuslain poikkeussäännös viiden vuoden vanhentumisajasta soveltuu esimerkiksi tilanteisiin, joissa työntekijän palkkasaatavan epäselvyys johtuu työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen tulkinnanvaraisuudesta (KKO 2011:85).

Korkein oikeus katsoi ratkaisussa KKO 2020:76, että työntekijän palkkavaatimuksen perusteena olleet työehtosopimuksen määräykset eivät olleet tulkinnanvaraisia miltään osin, minkä takia työsopimuslain poikeussäännös palkkasaatavan viiden vuoden vanhentumisajasta ei soveltunut työntekijän esittämään vaatimukseen. Työntekijä olisi voinut nostaa yleissitovaan työehtosopimukseen perustuvan kanteensa välittömästi palkkasaatavan eräännyttyä. Työntekijän palkkasaatavien katsottiin rauenneen, koska niitä koskeva kanne oli tullut vireille vasta noin kolme vuotta työsuhteen päättymisen jälkeen.

Lopuksi

Työntekijän tekemä rikos ei aina oikeuta työnantajaa irtisanomaan työsopimusta, eikä pelkän rikosilmoituksen tekeminen, esimerkiksi kavalluksesta, lähtökohtaisesti oikeuta työnantajaa päättämään työntekijän työsopimusta. Pätevää päättämisperustetta ei myöskään muodosta välttämättä esitutkinnan valmistuminen ja syytteen nostaminen.


Rikokseen tai muuhun epärehelliseen toimintaan vapaa-aikana syyllistyneen työntekijän voidaan katsoa rikkoneen uskollisuusvelvoitetta niin, että työnantajalla on perusteet työsuhteen päättämiseen. Työntekijän uskollisuusvelvoite ei ulotu pelkästään työntekijän varsinaiseen työntekoon ja työaikaan, vaan se voi tietyissä tilanteissa ulottua myös työntekijän vapaa-ajan toimintaan. Työajan ja työpaikan ulkopuolella tapahtunut rikos voi oikeuttaa työnantajan irtisanomaan, tai tietyissä tilanteissa jopa purkamaan, työntekijän työsopimuksen esimerkiksi silloin, mikäli rikos vaikuttaa olennaisesti työntekijän kykyyn suoriutua työtehtävistään tai rikoksella on negatiivinen vaikutus työnantajan toimintaan taikka maineeseen (esim. taloussihteeri syyllistyy törkeään kavallukseen).

Työsuhteen päättyessä oikeus palkka- tai muuhun saatavaan raukeaa, mikäli kannetta ei nosteta kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Kahden vuoden kanneaika koskee sekä palkkasaatavia että laittomaan irtisanomiseen perustuvaa korvausvaatimusta. Työaikalain mukaan myös kaikkia työaikasaatavia koskeva kanne tulee panna vireille kahden vuoden kulussa työsuhteen päättymisestä, tai saatava raukeaa. Työsopimuslain poikkeussäännös viiden vuoden vanhentumisajasta voi soveltua esimerkiksi tilanteisiin, joissa työntekijän palkkasaatavan epäselvyys johtuu työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen tulkinnanvaraisuudesta, ts. tuleeko kyseistä työehtosopimusta soveltaa työntekijän työsuhteeseen vai ei.

Autamme mieluusti työnantajia muun muassa työsuhteiden päättämisperusteiden kokonaisarvioinnissa, työehtosopimuksen soveltamisalamääräysten tulkitsemisessa sekä erilaisissa palkanmaksuun liittyvissä asioissa. Voit olla niihin liittyen yhteydessä suoraan allekirjoittaneeseen.



Toni Haapasalo

Counsel

toni.haapasalo@iconics.fi

+358 44 033 0331


Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Iconicsin uutiskirje täältä.

ICONICSIN MISSIO ON YKSINKERTAINEN: LUODA PAREMPIA LIIKEJURIDIIKAN PALVELUITA.

KÄYTÄMME LAKIA LIIKETOIMINNAN MAHDOLLISTAMISEEN.

SINÄ VOIT KESKITTYÄ MENESTYKSEESI.

Iconics Oy

Teollisuuskatu 21, 00510 Helsinki

hello@iconics.fi

Tilaa uutiskirjeemme!

  • Black Twitter Icon
  • Black LinkedIn Icon
  • Black Facebook Icon

© Iconics Oy, 2020