• Toni Haapasalo

Työntekijä vai yrittäjä?

Työtä voidaan tehdä työsuhteessa tai muussa sopimussuhteessa. Nykyään yhä useammin työsuhteessa aiemmin tehtyä työtä tehdään, ja voidaan tehdä, myös yrittäjänä. Ero työntekijän ja yrittäjän roolin välillä voi olla useinkin hyvin pieni. Tässä artikkelissa käsitellään tarkemmin niitä tunnusmerkkejä, joiden perusteella arvioidaan, onko työtä tehty työntekijän vai yrittäjän roolissa. Artikkelin lopussa käydään vielä lyhyesti läpi työneuvoston lokakuussa antamaa lausuntoa, jossa ruokalähettien katsottiin olevan yhtiön työntekijöitä eikä itsenäisiä yrittäjiä.

Lähtökohdat sopimussuhteen kokonaisarviointiin

Tehty sopimus toimii lähtökohtana, kun ratkaistaan, onko osapuolten välille syntynyt työsuhde vai muu sopimussuhde. Mikäli työn suorittajan katsotaan kokonaisarvioinnin perusteella suorittavan työtä samanlaisissa olosuhteissa kuin työn teettäjän palveluksessa olevat työntekijät, voidaan myös työn suorittajan katsoa olevan työsuhteessa työn teettäjän osapuolten välillä tehdystä toimeksianto-/yhteistyö-/palvelusopimuksesta huolimatta.

Mikäli se on epäselvää, onko kyseessä työ- vai muu sopimussuhde, ratkaisu sopimussuhteen luonteesta tehdään erilaisten tunnusmerkkien kokonaisarvioinnin perusteella. Tällöin otetaan huomioon muun muassa se, toimiiko työn suorittaja omalla toiminimellään tai yritysmuodossa, ja kuuluuko työn suorittaja esimerkiksi ennakkoperintärekisteriin. Lisäksi arvioidaan työn suorittamisen henkilökohtaisuutta, voiko työn suorittaja itse päättää työn suorittamisen ajasta sekä paikasta, onko työn suorittajan mahdollista ottaa vastaan työtä muilta tahoilta, mukaan lukien työn teettäjän kilpailijoilta, sekä sitä, käyttääkö työn suorittaja omia työvälineitään ja apulaisia sovitun työn suorittamiseen. Arvio sopimussuhteen tosiasiallisesta luonteesta perustuu aina yksittäistapaukselliseen kokonaisarviointiin.

Kuka työn tekee?

Yleensä kyse ei ole työsuhteessa suoritettavasta työstä, kun työn tekee yritys tai yrittäjä, joka on hoitanut asianmukaisesti kuntoon yritystoiminnan harjoittamiseen liittyvät velvoitteet. Elinkeinotoiminnan harjoittaminen yritysmuodossa tai toiminimellä on yksi tärkeimmistä tunnusmerkeistä sen suhteen, ettei työtä katsota suoritetun työsuhteessa. Tällöin työn suorittaja on muun muassa järjestänyt ja kustantanut itselleen pakolliset sosiaalivakuutukset. Työsuhteessa työnantaja on vuorostaan velvoitettu järjestämään työntekijälleen lakisääteisen vakuutusturvan.

Työsuhteessa työntekijä sitoutuu henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun. Työntekijä on tällöin itse velvollinen suorittamaan sovitut työtehtävät, eikä hän voi teettää työtä itse valitsemallaan sijaisella. Muussa sopimussuhteessa ei tietty henkilö ole välttämättä henkilökohtaisesti velvollinen suorittamaan sopimuksessa sovittua työtä, vaan sen voi suorittaa esimerkiksi työn suorittajan käyttämä alihankkija. Päätäntävalta työn suorittajasta on tällöin tyypillisesti työn suorittajalla, jolla on lähtökohtaisesti oikeus käyttää apulaisia sovitun työn suorittamiseen.

Kuka määrää mitä, missä, milloin, miten?

Työn johto- ja valvontaoikeus on yksi työsuhteen olennaisista tunnusmerkeistä. Oikeus työn johtoon tarkoittaa, että työnantaja tai sen edustaja voi määrätä siitä, mitä työtä henkilö tekee, ja missä, milloin, miten hän sitä tekee. Käytännössä työn johto- ja valvontaoikeus ilmenee muun muassa siten, että työnantaja päättää työnteon tavoitteista, työssä käytettävistä työvälineistä, työajasta ja -paikasta sekä työstä maksettavan vastikkeen perusteista että työn suorittamisesta johtuvien kustannusten korvaamisesta.

Mikäli työ suoritetaan muussa kuin työsuhteessa, työn suorittaja työskentelee tällöin itsenäisesti ilman työn teettäjän johtoa ja valvontaa. Tällöin on sovittu pääsääntöisesti vain työn lopputuloksesta, jolloin työntekopaikka, työvaiheiden ajankohdat sekä työn suorittamistapa jäävät työn suorittajan päätettäväksi.

Suoritetusta työstä maksettavan korvauksen määrä

Työn suorittajalle maksettava palkkio on lähtökohtaisesti työntekijälle maksettavaa palkkaa suurempi siitä johtuen, että työn suorittajan on maksettava muun muassa sosiaalivakuutusmaksunsa itse. Työn suorittajalle ei makseta ylityökorvauksia tai korvauksia sairaus- ja loma-ajalta. Sairaus- ja loma-ajan korvausvelvollisuuden puuttuminen on omiaan osoittamaan sellaista työn suorittajan taloudellista riskiä, joka ei ole ominaista työntekijälle.

Kuka vastaa aiheutetusta vahingosta?

Työnantajalla on niin sanottu isännän vastuu työntekijän aiheuttamista vahingoista. Vahingonkorvauslain mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Työsuhteelle onkin tyypillistä, että työnantaja ottaa sellaisen vakuutuksen, joka kattaa myös työntekijän aiheuttamat vahingot ja vastuut.

Muussa sopimussuhteessa työn suorittaja vastaa työn lopputuloksesta. Mikäli suoritettu työ poikkeaa sovitusta, työn teettäjällä on oikeus vaatia sen suorittajalta sopimuksen mukaista suoritusta ja mahdollisesti korvausta aiheutuneesta vahingosta. Mahdolliset suorituksen korjaamisesta aiheutuvat kustannukset jäävät tällöin lähtökohtaisesti työn suorittajan kustannettavaksi.

Työneuvoston lausunto - työntekijä vai yrittäjä?

Työneuvosto antoi lokakuussa lausunnon (TN 1482-20), jossa se katsoi, että yhtiön ja sen ruokalähettien välisessä työssä oli kyse työsuhteesta, johon tuli soveltaa työaikalakia. Työneuvosto on työ- ja elinkeinoministeriön alainen riippumaton erityisviranomainen, jonka tehtävänä on antaa lausuntoja muun muassa työaikalain soveltamisesta ja tulkinnasta. Sen antamat lausunnot eivät ole oikeudellisesti sitovia.

Yhtiön ruokalähettien kanssa tekemissä sopimuksissa ruokalähettiä kutsuttiin päämiehen agentiksi ja freelanceriksi. Tehdyissä sopimuksessa oli sovittu nimenomaisesti, ettei kyseessä ole työsopimus. Työneuvosto totesi kuitenkin lausunnossaan, että työtä koskevan sopimuksen nimike, osapuolista käytetyt nimitykset tai osapuolten omat käsitykset oikeussuhteen laadusta eivät ole ratkaisevia oikeussuhteen luonnetta arvioitaessa. Sen sijaan kokonaisarviointi tulee tehdä tarkastelemalla objektiivisesti tosiasiallista työntekoa ja sen olosuhteita.

Ruokalähettien katsottiin tekevän työtä yhtiölle siltä saatua vastiketta vastaan, mikä tuki sitä näkemystä, että kyseessä oli työsuhde. Yhtiö ei erikseen valvonut ruokalähetyksen kuljetusikkunan aikana sitä, missä ruokalähetti oli suorittaessaan kuljetustehtävää tai odottaessaan tehtävää. Tästä huolimatta työneuvosto totesi ruokalähettien tekevän vastaanottamiaan kuljetustoimeksiantoja sellaisissa olosuhteissa, joista ilmeni konkreettista työn johtoa ja valvontaa . Työn tosiasialliset olosuhteet vaikuttivat sellaisilta, että jollakin yhtiön henkilöstöön kuuluvalla oli ollut tarvittaessa mahdollisuus toteuttaa työn johtoa ja valvontaa hyvinkin yksityiskohtaisesti. Tämän takia työn johdon ja valvonnan tunnusmerkin katsottiin täyttyneen ruokalähettien työssä.

Työneuvosto totesi antamassaan lausunnossa myös, että lähettien velvollisuus hankkia itse työvälineet ei sellaisenaan johtanut siihen, ettei kyse voisi olla työsuhteessa tehtävästä työstä. Asian käsittelyn yhteydessä ei tullut esille sellaisia seikkoja, joiden perusteella olisi voitu päätellä, että lähetit tarjosivat palvelujaan yhtä aikaa usealle eri taholle. Lisäksi lausunnossa todettiin, että ruokalähetit eivät itse hinnoitelleet tarjoamiaan palveluita. Heille työstä maksettu korvaus ei vaikuttanut olevan suuruudeltaan sellainen, että siinä voitiin katsoa otetun huomioon esimerkiksi eläke- ja tapaturmavakuutusmaksut.


Autamme mielellämme edellä käsiteltyjen työsuhteeen ja muun sopimussuhteen tunnusmerkkien kokonaisarvioinnissa. Voit olla niihin liittyen yhteydessä suoraan allekirjoittaneeseen.



Toni Haapasalo

Counsel

toni.haapasalo@iconics.fi

+358 44 033 0331


Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Iconicsin uutiskirje täältä.

ICONICSIN MISSIO ON YKSINKERTAINEN: LUODA PAREMPIA LIIKEJURIDIIKAN PALVELUITA.

KÄYTÄMME LAKIA LIIKETOIMINNAN MAHDOLLISTAMISEEN.

SINÄ VOIT KESKITTYÄ MENESTYKSEESI.

Iconics Oy

Teollisuuskatu 21, 00510 Helsinki

hello@iconics.fi

Tilaa uutiskirjeemme!

  • Black Twitter Icon
  • Black LinkedIn Icon
  • Black Facebook Icon

© Iconics Oy, 2020