top of page

Tulevia lakimuutoksia tiivistetysti

Vuodenvaihde lähestyy ja se tarkoittaa monen lakimuutoksen astumista voimaan. Kokosimme yhteen tulevia muutoksia sekä jo voimaan astuneiden lakien siirtymäaikojen päättymisajankohtia muun muassa kuluttajansuoja-, työsopimus- ja uuteen yhteistoimintalakiin liittyen. Nostamme kirjoituksessa esiin myös muita vuoden 2023 aikana voimaan astuvia lakimuutoksia keskeisine sisältöineen.


Ennen 1.1.2022 sovitut kilpailukiellot maksullisiksi 1.1.2023


Kilpailukieltosopimuksien/-ehtojen korvausvelvollisuutta koskeva sääntely tulee sovellettavaksi ennen 1.1.2022 sovittuihin kilpailukieltosopimuksiin vuoden siirtymäajan kuluttua, 1.1.2023 lukien. Lakimuutoksesta seuraa siten velvollisuus maksaa korvausta ennen lain voimaantuloa sovituista kilpailukieltosopimuksista/-ehdoista vuoden siirtymäajan jälkeen.


Työnantajalla on oikeus irtisanoa ennen 1.1.2022 sovittu kilpailukieltosopimus viimeistään 31.12.2022 ilman irtisanomisaikaa. Korvausvelvollisuus tulee koskemaan ennen 1.1.2022 tehtyä kilpailukieltosopimusta/-ehtoa, mikäli työnantaja ei irtisano kilpailukieltosopimusta/-ehtoa viimeistään 31.12.2022.


Voit lukea asiasta tarkemmin aiemmasta kirjoituksestamme.


Työyhteisön kehittämissuunnitelma tulee olla kunnossa viimeistään 31.12.2022


Uusi yhteistoimintalaki tuli voimaan 1.1.2022. Lain mukaan työnantajan on yhteistyössä henkilöstön edustajan kanssa laadittava työyhteisön kehittämissuunnitelma ja ylläpidettävä sitä työyhteisön pitkäjänteiseksi sekä suunnitelmalliseksi kehittämiseksi. Työyhteisön kehittämissuunnitelmaan sisältyy osin vastaavanlaisia asioita kuin aiemman lain mukaiseen henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan. Työyhteisön kehittämissuunnitelma korvaa kuitenkin jatkossa aiemman lain mukaisen henkilöstö- ja koulutussuunnitelman, joka on saatettava vastaamaan uuden yhteistoimintalain vaatimuksia viimeistään 31.12.2022.


Voit lukea uudesta yhteistoimintalaista ja sen mukaisesti työyhteisön kehittämissuunnitelmasta tarkemmin aiemmasta kirjoituksestamme.


Whistleblower-direktiivin täytäntöönpano lähenee


Whistleblower-direktiivin kansallinen täytäntöönpano uudella ns. ilmoittajansuojelulailla lähenee. Ilmoittajansuojelulain ennakoidaan tulevan voimaan aikaisintaan tämän vuoden lopussa/ensi vuoden alussa, minkä jälkeen ilmoittajansuojelulain mukainen sisäinen ilmoituskanava olisi otettava käyttöön kolmen kuukauden kuluessa ilmoittajansuojelulain voimaantulosta yksityisellä sektorilla yrityksissä, joiden palveluksessa olisi säännöllisesti vähintään 250 työntekijää sekä yrityksen koosta riippumatta kaikissa rahoitusalan yrityksissä ja yrityksissä, jotka ovat alttiita rahanpesulle tai terrorismin rahoitukselle. Organisaatioissa, joissa olisi säännöllisesti enintään 50–249 työntekijää, sisäinen ilmoituskanava olisi otettava käyttöön kuitenkin viimeistään 17.12.2023.


Voit lukea asiasta tarkemmin aiemmasta kirjoituksestamme.


55 vuotta täyttäneille erityinen oikeus työllistymisvapaaseen 1.1.2023 alkaen


Työsopimuslakiin tulee 1.1.2023 lukien uusi säännös, jonka mukaisesti työntekijän, joka on tuotannollis-taloudellisista/saneerausmenettelystä johtuvista syistä tapahtuvan irtisanomisen hetkellä täyttänyt 55 vuotta ja hänen työsuhteensa on yhdenjaksoisesti tai yhteensä enintään 30 päivää kestävin keskeytyksin kestänyt vähintään viisi vuotta, työllistymisvapaan pituus määräytyy aiemmasta työllistymisvapaata koskevasta säännöksestä poiketen siten, että työllistymisvapaan pituus on enintään viisi työpäivää, jos irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi; enintään 15 työpäivää aiemman 10 päivän sijasta, jos irtisanomisaika on yhtä kuukautta pidempi, mutta enintään neljä kuukautta; ja enintään 25 työpäivää aiemman 20 päivän sijasta, jos irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.


Kuluttajansuojalain muutokset sovellettavaksi 1.1.2023


Kuluttajansuojalain muutokset koskien mm. puhelinmyynnin kirjallista jälkivahvistusta, hinnanalennusilmoituksia, kuluttaja-arvosteluita ja peruuttamisoikeutta tulevat sovellettavaksi 1.1.2023.


Voit lukea muutoksista aiemmasta kirjoituksestamme.


Digipalvelusäädös ja digimarkkinasäädös portaittain sovellettavaksi 2023 alkaen


Digipalvelusäädös ja digimarkkinasäädös on lopullisesti hyväksytty EU:ssa. Säädökset tulevat voimaan marraskuussa ja niiden soveltaminen alkaa portaittain.


Suomalaisiin verkkoalustoihin digipalvelusäädöstä sovelletaan pääosin vasta 17.2.2024 alkaen. Suurempien suomalaisten verkkoalustojen (joita ei ole EU:ssa määritelty mikroyrityksiksi tai pieniksi yrityksiksi) tulee kuitenkin verkkorajapinnallaan julkaista tieto palvelunsa kuukausittaisesta keskimääräisestä käyttäjämäärästä viimeistään helmikuussa 2023.


Digimarkkinasäädös koskee vain erittäin suuria verkkoalustoja, eikä sitä sovelleta suoraan suomalaisiin yrityksiin. Sen soveltaminen alkaa toukokuussa 2023. Portinvartija-alustat velvoitettuja noudattamaan asetusta kuuden kuukauden kuluttua niiden nimeämisestä (arviolta vuoden 2024 alkupuoliskolla).


Voit lukea säädösehdotuksista aiemmasta kirjoituksestamme.


Laskulla maksamiseen, korkokattoon ja luottojen markkinointiin muutoksia vuoden 2023 jälkipuoliskolla


Lokakuussa annetussa hallituksen esityksessä ehdotetaan, että velvollisuus todentaa asiakkaan henkilöllisyys käyttämällä vahvaa tunnistamista laajennetaan koskemaan kaikkia niitä tilanteita, joissa kuluttaja valitsee verkossa asioidessaan maksunlykkäystä tarkoittavan maksutavan ja joissa maksutapaan ei sovelleta jo nykyisin kuluttajansuojalain 7 tai 7 a lukua taikka maksupalvelulakia. Käytännössä muutos merkitsee sitä, että asiakkaan vahvan tunnistamisen vaatimus koskisi jatkossa kaikkia niitä tilanteita, joissa kuluttaja valitsee verkossa maksutavaksi laskun.


Lisäksi ehdotuksen mukaan kuluttajaluottojen korkokatto laskettaisiin nykyisestä 20 prosentista 15 prosenttiin. Samalla korkokatto sidottaisiin korkolaissa tarkoitettuun viitekorkoon kuitenkin siten, että korko ei saisi luottosopimuksen mukaan nousta tällöinkään yli 20 prosentin.

Luottojen epäasiallisen markkinoinnin hillitsemiseksi hyvää luotonantotapaa koskevaa säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että säännöksessä lueteltaisiin nykyistä tarkemmin, minkä tyyppistä markkinointia erityisesti olisi pidettävä hyvän luotonantotavan vastaisena. Lisäksi ehdotetaan sääntelyä tarjolla olevien maksutapojen esittämisestä kuluttajan ostaessa hyödykkeitä verkossa.


Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2023 jälkimmäisellä puoliskolla siten, että lakien vahvistamisen ja voimaantulon välille jäisi noin puolen vuoden siirtymäaika.


Tekijänoikeuslaki edelleen eduskunnassa


Hallituksen esitys tekijänoikeuslain ja sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta annettiin eduskunnalle huhtikuussa 2022, ja sitä on käsitelty useassa valiokunnassa. Viimeisimpänä perustuslakivaliokunta antoi esityksestä oman lausuntonsa, jossa se toi esiin, että lainsäädännössä tulee tasapainoisella tavalla ottaa huomioon kaikki sääntelyn kannalta merkitykselliset perusoikeudet. Sääntely ei saa esimerkiksi johtaa sen enempää tekijänoikeuden haltijoiden kuin teosten käyttäjienkään oikeuksien kohtuuttomaan rajoittamiseen. Valiokunnan mukaan lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä, jos valiokunnan tekemät valtiosääntöoikeudelliset huomautukset otetaan asianmukaisesti huomioon.


On mahdollista, että laki ei tule suunnitellusti voimaan 1.1.2023.


Voit lukea säädösehdotuksesta aiemmasta kirjoituksestamme.


Rahanpesulaki uudistumassa - aikataulu vielä avoin


Hallitus esitteli eduskunnalle tammikuussa 2022 esityksen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain sekä finanssivalvonnasta annetun lain muutoksesta. Lain oli alun perin tarkoitus astua voimaan 1.4.2022 ja joiltain osin 1.4.2023.


Lakimuutoksen taustalla on kansalliset muutostarpeet, puutteet EU-lainsäädännön täytäntöönpanossa sekä sääntelyn yhteensovittaminen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisen toimintaryhmän (FATF) suositusten kanssa.


Osa muutoksista on terminologisia, mutta osittaisuudistus pitää sisällään myös keskeisiä kokonaisuuksia. Epäilyttävälle liiketoiminnalle ollaan luomassa tarkempi määritelmä, asiakkaan tuntemiseen on tulossa muutoksia muun muassa PEP-statuksen omaavien henkilöiden osalta ja lisäksi pakotteita tulisi ottaa jatkossa laajemmin huomioon osana asiakkaan tuntemisen prosessia.


Jäämme tältä osin seuraamaan hankkeen aikataulun lopullista toteutusta.


Lisätietoja lakimuutoksista saat Folksin asiantuntijoilta.


Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Folksin uutiskirje täältä.






bottom of page