Tekijänoikeuslaki muutoksen alla - hitti vai huti?

Tekijänoikeuslaki uudistumassa


Suomessa on parhaillaan vireillä laaja tekijänoikeuslain uudistus. Muutosesityksen pääasiallisena tarkoituksena on saattaa voimaan EU:n vuoden 2019 keväällä hyväksymä uusi direktiivi tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla, ns. DSM-direktiivi. Direktiivin tavoitteena on ollut tekijänoikeuslainsäädännön modernisointi vastaamaan paremmin uusia käyttötapoja ja -tarpeita sekä tekijänoikeuslainsäädännön yhdenmukaistaminen EU tasolla, oikeudenhaltijoiden aseman parantaminen sekä yhdenmukaisten toimintamahdollisuuksien takaaminen digitaalisilla markkinoilla EU:ssa. DSM-direktiivin on toistaiseksi saattanut voimaan vain muutama EU:n jäsenmaa, vaikka määräaika päättyi jo kesäkuun 2021 alkupuolella.


Suomessa tekijänoikeuslakiuudistushankkeeseen on yhdistetty verkkolähetysdirektiivin kansallinen toimeenpano. Verkkolähetysdirektiivi sisältää säännöksiä, jolla edistetään tekninen kehitys huomioiden TV- ja radio-ohjelmien rajat ylittävää lähettämistä ja edelleen lähettämistä EU:n sisämarkkinoilla.


Hallituksen esitys tekijänoikeuslaista oli tarkoitus antaa eduskunnalle joulukuussa 2021. Koska esitysluonnos sai lausuntokierroksella lokakuussa 2021 osakseen merkittävää kritiikkiä, se siirrettiin jatkovalmisteluun. Jatkovalmistelun aikana päätettiin, että uudistuksessa keskitytään DSM-direktiivin ja verkkolähetysdirektiivin toimeenpanoon, ja että kansalliset muutostarpeet käsitellään seuraavassa, ns. 2. paketissa. Viimeisin aikatauluarvio hallituksen esityksen esittelylle on viikolle 15.


DSM-direktiivin suurimmat muutokset


DSM-direktiivin tarkoituksena on muun muassa turvata tekijänoikeuksien toteutuminen internetissä, parantaa oikeudenhaltijoiden mahdollisuuksia harjoittaa oikeuksiaan verkkoympäristössä, vahvistaa käyttäjien mahdollisuuksia hyödyntää teoksia mm. opetuksessa, tiedonlouhinnassa ja kulttuuriaineistojen saataville saattamisessa sekä taata ilmaisunvapauden säilyminen verkkoalustoilla.


Huomiota DSM-direktiivin valmistelussa saivat erityisesti direktiivin artiklat 15 ja 17. Artikla 15 käsittelee lehtikustantajien lähioikeutta ja sen on tarkoitus mahdollistaa sisällöntuottajien saavan korvauksen alustapalveluilta, jotka jakavat oikeudenhaltijoiden sisältöä. Artikla 17 edellyttää alustapalveluiden, kuten Googlen, Youtuben, Facebookin ja Twitterin, poistamaan tekijänoikeutta loukkaavat sisällöt ja sopimaan oikeudenomistajien kanssa sisältöjen käytöstä.


Luonnos hallituksen esitykseksi tekijänoikeuslain muuttamisesta


Tekijänoikeuslakiuudistuksen tarkoituksena on sisällyttää DSM-direktiivi ja verkkolähetysdirektiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä. Esitys sisältää ehdotuksia seuraavista aihepiireistä:

  • Teosten käyttö käyttö tiedonlouhinnassa, opetuksessa ja tutkimuksessa, kulttuuriperinnön säilyttämiseksi ja saataville saattamiseksi sekä sananvapauden ja uuden luomisen turvaamiseksi.

  • Televisio- ja radio-ohjelmien lähettäminen ja edelleen lähettäminen.

  • Tekijänoikeuden laajennettuun kollektiiviseen hallinnointiin perustuvan sopimuslisenssijärjestelmän mukauttaminen DSM-direktiivin vaatimuksiin.

  • Tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden suojaaminen sopimussuhteissa.

  • Kuvatallenteelle tallennettujen esitysten tekijänoikeudellisen suojan laajentaminen.

  • Sanoma- ja aikakauslehtien uusi lähioikeus.

  • Verkkosisällönjakopalveluiden tarjoajien vastuun lisääminen tekijänoikeutta loukkaavasta aineistosta.


Mikä muuttuu käytännössä?


Lakimuutoksen ja sen yhteydessä käydyn hyvin laajan keskustelun sekä annetun palautteen perusteella lainsäätäjä on joutunut edelleen jatkovalmistelemaan tulevaa lakiehdotusta huomattavasti. Osin on vielä epäselvää, miten seuraavassa hallituksen esityksessä asiasisältö lopullisesti muodostuu, mutta ainakin seuraavat asiat ovat muuttumassa:


Tekijänoikeuslakiuudistuksessa oikeudenhaltijoiden asema suhteessa verkkosisältöpalvelutarjoajiin vahvistuu. Ns. arvokuiluksi kutsuttu ilmaisu on syntynyt siitä, että alustat ovat voineet aiemmin hyödyntää liiketoiminnassaan korvauksetta tekijänoikeuden alaisia sisältöjä, kuten musiikkia, jolloin luovien sisältöjen taloudellinen arvo on siirtynyt niiden tekijöiltä alustoille. Direktiivissä, ja sen myötä tekijänoikeuslaissa, arvokuilua kavennetaan asettamalla alustapalvelut vastuuseen niillä jaetuista sisällöistä. Verkkosisällönjakopalvelujen tarjoajien on saatava oikeudenhaltijoilta lupa palveluunsa ladattavaan sisältöön. Jos lupaa ei myönnetä, niiltä tarvitaan toimia luvattoman verkkoon lataamisen estämiseksi.


Esitys sisältää lehtikustantajan lähioikeuden, jonka tavoitteena on paitsi lehtikustantajien investointien suoja epäreilulta kilpailulta myös luotettavan tiedon vaaliminen ja valeuutisten torjunta.


Esitys sisältää nykyistä lakia tarkemman säännöksen tekijänoikeuden luovutusta koskevan kohtuuttoman sopimusehdon sovittelusta. Sopimusehto voi koskea esimerkiksi korvausta tai tekijän luovaa panostusta. Säännöksen mukaan kohtuullisuutta arvioitaessa on otettava huomioon sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, teoksen kaupallinen arvo ja korvauksen määräytymistapa, tekijän luova panostus teokseen kokonaisuutena, sopimusta tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat. Kun korvauksista on sovittu kollektiivisesti, ei lähtökohtaisesti ole olemassa tarvetta sellaiselle heikomman sopimusosapuolen suojalle, johon DSM-direktiivi perustuu.


Lisäksi ehdotus sisältää säännöksen, joka koskee selvitystä teoksen kaupallisesta hyödyntämisestä. Säännöksen mukaan alkuperäisellä tekijällä on oikeus saada säännöllisesti ja vähintään kerran vuodessa ajantasaiset, merkitykselliset ja kattavat tiedot teoksen kaupallisesta hyödyntämisestä siltä, jolle hän on luovuttanut oikeutensa tai yksinomaisen käyttöluvan. Tämän lisäksi ehdotuksen on tarkoitus säätää oikeudenluovutuksen peruuttamisesta, jolloin tekijällä on oikeus peruuttaa oikeudenluovutus, jos teosta ei ole hyödynnetty kohtuullisen ajan kuluessa eikä teosta tekijän esittämästä vaatimuksesta huolimatta hyödynnetä.


Tekijänoikeuslakiin ehdotetaan verkkolähetysdirektiivin täytäntöönpanoon liittyviä muutoksia, jotka koskevat teosten käyttöä alkuperäisessä lähetystoiminnassa ja ohjelmien edelleen lähettämistä. Lisäksi ehdotus käsittelee teokseen liittyvää suoraa siirtoa ja siihen liittyen sopimuslisenssin merkitystä.


Miten hanke etenee?


Kuten mainittu, hallituksen esitystä odotetaan esiteltäväksi viikolla 15. Lakimuutosta on tähän mennessä valmisteltu esivalmistelun, perusvalmistelun, lausuntomenettelyn ja jatkovalmistelun vaiheissa. Viimeisimpänä on julkaistu Lainsäädännön arviointineuvoston lausunto, jonka mukaan esityksen kannalta keskeisiä vaikutuksia on arvioitu kohderyhmittäin, mutta esitysluonnoksessa tulee vielä tarkentaa ja selkeyttää kohderyhmiin perustuvaa vaikutusten arviointia.


Arviointineuvosto on kritisoinut etenkin esityksen vaikutusten arviointia ja keskeisien kohderyhmien puutteellisuutta. Lisäksi esitysluonnoksessa tulisi arviointineuvoston mukaan antaa suuntaa antava arvio raportointivelvoitteen aiheuttamista sekä toiminta- ja tiedonantovelvollisuuksiin liittyvien toimenpiteiden kustannuksista. Huomioon tulisi ottaa myös PRH:n yhteyteen perustettavan ratkaisumenettelyn vaikutuksesta kyseisen organisaation muihin toimintoihin ja resursseihin.


Jäämme näin ollen mielenkiinnolla odottamaan, miten pian hallituksen esitys esitellään ja minkälaisen vastaanoton se saa erityisesti sen kohderyhmissä.


Kun esitys annetaan eduskunnalle, se etenee eduskunnan täysistuntoon lähetekeskusteluun ja valiokuntakäsittelyyn.




Inka Kärkkäinen


Counsel

inka.karkkainen@iconics.fi

+358 50 345 3195



Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Iconicsin uutiskirje täältä.