Pakotteet - mitä ne ovat ja mitä haasteita yrityksille syntyy?

Kansainvälisiä pakotteita on nähty valtioiden ja valtioiden liittoumien kohdistamana jo todella kauan. Ensimmäisen kerran pakotteita on tiettävästi käytetty jo antiikin aikana ennen ajanlaskun alkua.


Pakotteet ovat olleet keskusteluissa erityisesti viimeisen vuosikymmenen ajan ja esimerkiksi finanssialalla on globaalisti investoitu pakotepuoleen merkittäviä määriä, mutta Venäjän hyökätessä Ukrainaan pakotteiden merkitys on moninkertaistunut aiempaan verrattuna.


Kansainväliset pakotteet ovat taloudellisen tai kaupallisen yhteistyön sekä esimerkiksi liikenne- ja viestintäyhteyksien tai diplomaattisuhteiden rajoittamista tai keskeyttämistä. Pakotteita voidaan kohdistaa tiettyyn valtioon tai tiettyihin ryhmiin. Pakotteiden tarkoituksena on muiden ulkopoliittisten toimien ohella vaikuttaa niiden kohteena olevan tahon politiikkaan tai toimintaan, jonka katsotaan uhkaavaan kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta.


Pakotteita voidaan kohdistaa monella tapaa, muun muassa finanssipakotteiden lisäksi vienti- ja tuontirajoituksilla ja matkustusrajoituksilla. Aiemmin pakotteita on kohdistettu laajemmin koskemaan esimerkiksi kokonaisia valtiota, mutta nykyaikaiset pakotteet pyritään kohdistamaan mahdollisimman tarkasti. Aiemmin toimintatapoihin kuuluivat esimerkiksi laajamittaisia kauppasaartoja.


Suomea velvoittavat pakotteet perustuvat YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmiin, mutta tämän lisäksi EU:lla on oma pakotepolitiikka. Niin YK:n pakotteiden täytäntöönpanosta kuin EU:n autonomisten pakotteiden asettamisesta säädetään EU-tason lainsäädännöllä neuvoston päätöksin ja asetuksin.

Suomessa pakotteiden täytäntöönpanoa sääntelee pakotelaki ja Suomessa ulkoministeriö toimii kansallisena lupaviranomaisena.


Pakotteet käytännössä


Viimeisen viikon aikana pakotteita on asetettu laajasti ympäri maailman enemmän kuin koskaan ja kovemmin kuin koskaan. Käytännössä tämä on tarkoittanut hyökkäyksestä poliittisesti vastuussa olevien henkilöiden asettamista pakotelistoille sekä sektoripakotteita laajasti esimerkiksi venäläisistä pankeista öljy-yhtiöihin.


Pakotepäätöksen astuessa voimaan finanssilaitosten tulee estää pakotelistatun tahon pääsy varoihin eli tili jäädytetään. Suomessa ulosottoviranomainen toimii jäädytyspäätösten toimeenpanevana viranomaisena, mutta pankkien tulee myös itse oma-aloitteisesti toimeenpanna tilien jäädytykset täytäntöön. Euroopassa on viimeisen viikon aikana jäädytetty miljardeja euroja.


Mitä tämä tarkoittaa suomalaiselle yritykselle?


Suomalaisyritykset ovat suuren haasteen edessä, sillä pakotteiden kohteena olevia tahoja sekä toimialoja on merkittävä määrä. Vientipakotteet osuvat Suomessa erityisesti raskaaseen teollisuuteen, meri- ja lentoteollisuuteen sekä tietotekniikka-alaan. Esimerkiksi kaikkien laivojen, veneiden ja niiden osien vienti kielletään ja ulkoministeriön mukaan tulkinta on laaja.


Yritysten tulee myös varautua siihen, että pakotteet laajenevat.


Muistilista yrityksille


Ulkoministeriö on luonut selkeän ohjeistuksen vientiä harjoittaville yrityksille. Yritysten suositellaan noudattavan seuraavaa muistilistaa:


1. Tarkista, onko viennin määrämaa pakotteiden alainen.

2. Tarkista, rajoittavatko pakotteet tuotteidesi vientiä.

3. Varmista, että liiketoimeen ei liity pakotelistattuja henkilöitä tai yhteisöjä.

4. Huolehdi myös muun lainsäädännön noudattamisesta.


On äärimmäisen tärkeää tuntea yrityksen tuotteet, asiakkaat ja ajantasainen lainsäädäntö. Yrityksen tulee muistaa, että esimerkiksi vientirajoituksia tulee noudattaa myös silloin, jos tuotteet viedään pakotteiden kohteena olevaan maahan kolmannen valtion kautta. Pakotelistattujen henkilöiden tai yhteisöjen osalta on kiellettyä myös silloin, jos ne päätyvät välikäden kautta listatun tahon hyödynnettäväksi tai käyttöön. Lainsäädännön osalta vaikuttaa myös yrityksen kansainvälisyys ja liittymäpinta muihin valtioihin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa linjataan pakotteista paikoin laajemmin, joten yrityksen tulee varmistua kaikista osapuoliin liittyvistä pakotelistauksista ja -säännöistä.


Vastuu omasta tuotteesta jatkuu näin ollen myös sen jälkeen, kun se on lähtenyt omalta varastolta eteenpäin.


Lue lisää ulkoministeriön sivustolta tai ota yhteyttä asiantuntijaamme.




Inka Kärkkäinen


Counsel

inka.karkkainen@iconics.fi

+358 50 345 3195



Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Iconicsin uutiskirje täältä