Helmikuun lopussa tulee täyteen vuosi Venäjän täysimittaisesta hyökkäyksestä Ukrainaan. Sota on tarkoittanut ennennäkemättömän laajoja pakotteita, joita on kohdistettu niin Venäjään ja Valko-Venäjään laajasti valtiona sektoreittain, mutta myös merkittäviin henkilöihin. Olemme käsitelleet pakotteita aiemmin artikkelissamme Pakotteet - mitä ne ovat ja mitä haasteita yrityksille syntyy.
Pakotteiden kohdentaminen
Suomea velvoittavat pakotteet perustuvat YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmiin, mutta tämän lisäksi EU:lla on oma pakotepolitiikka. Yrityssektorille heijastuvat myös erityisesti Yhdysvaltojen OFAC-pakotteet sekä Iso-Britannian päätökset.
Laajat pakotteet ja muut niihin rinnastettavat toimet kertovat EU:n yksimielisyydestä ja voimakkaasta tuomiosta Venäjän toimille. Pakotteita on kohdistettu erityisesti rahoitus-, energia- ja liikennesektoreille sekä teknologiavientiin, mutta myös muun muassa ylellisyystuotteiden vientikieltoon ja rauta- ja terästuotteiden tuontikieltoon.
Pakotteita on pyritty kohdistamaan laajasti eri sektoreille ja siitä esimerkkinä eräiden Venäjän valtiollisten mediakanavien toiminnan kieltäminen EU:n alueella disinformaation leviämisen estämiseksi eli haluna on kitkeä Venäjän valtiollinen propaganda maan rajojen ulkopuolella. Suomen ilmatila on suljettu venäläiskoneilta (pl. hätätilanteet), vastapakotteena myös Venäjä on sulkenut suomalaiskoneiden ilmatilan Venäjällä ja tämä näkyy muun muassa Finnairin lentoreittien muutoksissa.
Henkilöpakotteiden osalta pakotelistoilla on niin poliittisia kuin sotilaallisia päätöksentekijöitä, disinformaatiotoimijoita ja taloudellisia vaikuttajia. Lisäksi myös yrityksiä on pakotelistattu, kuten pankkeja ja aseteollisuudessa toimivia yrityksiä.
Pakotepaketteja on tullut EU-tasolla kokonaisuudessaan jo yhdeksän, viimeisin joulukuussa 2022.
Pakotteiden asettaminen ja valvonta
Pakotteita asetetaan osana ulko- ja turvallisuuspolitiikan toteuttamista. Esimerkiksi EU käyttää pakotteita osana yhdennettyä ja kattavaa politiikkaa. Pakotteiden keskeinen tarkoitus on pyrkimys saada aikaan muutos pakotteiden kohteena olevien tahojen politiikassa tai toiminnassa ja siten edistää pakotteiden asettajien tavoitteita. Ukrainan sodan osalta tavoitteena on näin ollen saada Venäjä lopettamaan laiton ja raaka toiminta.
Pakotteita asetetaan perustellusta syystä ja näin ollen myös niiden valvonta on hyvin tärkeää. Pakotteiden noudattaminen asettaa velvollisuuksia erityisesti toimialoille, joihin pakotteita kohdistuu sekä toimijoille, jotka välittävät rahaliikennettä eteenpäin. Rahanpesulakia ollaan parhaillaan päivittämässä, jolloin pakotteet tulevat entistä vahvemmin osaksi myös ilmoitusvelvollisten asiakkaan tuntemista.
Esimerkiksi finanssialan toimijoiden, kuten pankkien ja vientialan toimijoiden tulee valvoa toimintaansa. Pankkien kohdalla tämä tarkoittaa muun muassa perusteellisia ja asianmukaisia selvityksiä asiakkaiden maksuliikenteestä sekä valvontaa tukevien järjestelmien ylläpidosta Finanssivalvonnan alaisuudessa. Vientialan toimijoiden tulee osaltaan varmistaa, että he ovat perillä siitä, mitä ja millaisissa tilanteissa tiettyjä tuotteita saa viedä pakotteiden kohteena olevaan valtioon. Lupaviranomaisena heidän osaltaan toimii muassa ulkoministeriö ja puolustusministeriö, Tullin toteuttaessa valvontaa rajapinnassa. Lain mukaan pakotteiden mukaisen varojen jäädyttämisen panee täytäntöön ulkoministeriön hakemuksesta ulosottomies eli myös ulosottoviraston rooli on merkittävä.
Pakotteiden rikkominen - seuraako sanktioita?
Ennennäkemättömiä pakotteita on takana pian vuosi ja lisäkeinoja pohditaan jatkuvasti. Samalla käydään julkista keskustelua siitä, ovatko asetetut pakotteet tehokkaita ja seuraako niiden rikkomisesta sanktioita.
Globaalissa mittakaavassa moni on saattanut huomata otsikoita venäläisten oligarkkien loistojahtien takavarikoista, joka on yksi esimerkki pakotteiden täytäntöönpanosta. Sodan kannalta keskeisessä valossa on esimerkiksi mahdollinen tieto Venäjän ammusvarastoiden loppumisesta - mikäli valtio ei saa ammuksia tai tuotantomateriaalia ulkomailta, pakotteet ovat selkeästi toimineet.
Pakotteiden pitkittyessä niitä pyritään niin kiertämään kuin rikkomaankin.
Parhaillaan poliisi tutkii tapausta, jossa suomalais-venäläistä henkilöä epäillään törkeästä säännöstelyrikoksesta. Tapauksessa henkilön epäillään avustaneen pakotelainsäädännön kiertämisessä kiinteistöverojen maksujen muodossa pakotelistattua henkilöä. Jäämme mielenkiinnolla seuraamaan, miten tapaus etenee.
Kyseessä ei ole kuitenkaan ensimmäinen pakotteiden rikkomiseen liittyvä rikosepäily, sillä käräjäoikeus on myös jo antanut tuomioita. Kymenlaakson käräjäoikeus on tuominnut kaksi miestä ehdolliseen vankeuteen EU:n määräämien pakotteiden rikkomisesta.
Kymenlaakson käräjäoikeuden tuomiot, tullin takavarikot ja ulosoton jäädytyspäätökset
Kymenlaakson käräjäoikeus on toistaiseksi tuominnut ainakin kaksi henkilöä sääntelyrikoksista. Toisessa tapauksessa venäläismies tuomittiin kolmen kuukauden ehdolliseen vankeuteen, kun oikeus totesi hänen rikkoneen EU:n määräämiä pakotteita. Hän oli jäänyt kiinni Nuijamaan rajanylityspaikalla pienen käteismäärän, kalliin älykellon ja kahden golfmailan kera. Tutkinnassa kävi ilmi, että henkilö oli vienyt Venäjälle jo aiemmin kaikuluotaimia sekä suuren määrän käteistä rahaa. Käräjäoikeuden mukaan golfmailat ja älykellot olivat ylellisyystuotteita, joiden viemisen EU-pakotteet kieltävät. Ylellisyystuotteiksi katsotaan pääsääntöisesti yli 300 euron arvoiset tavarat, mutta elektroniikan osalta sallitaan yksittäiset käyttöön tarkoitetut poikkeukset. Lisäksi kaikuluotaimet ja käteisen vienti Venäjälle rikkoivat pakotteita.
Toisessa tapauksessa valkovenäläinen henkilö oli kuljettamassa Venäjälle ilmajäähdytteisiä kondensaattoreita ja sai neljän kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen. Tuomiot eivät ole lainvoimaisia.
Vuoden 2022 loppuun mennessä Suomen Tulli on analysoinut noin 20 000 tavarakuljetusta Suomen ja Venäjän välisessä liikenteessä Ukrainan sodan aikana. Esitutkintaan on päätynyt lähes 200 tapausta, joissa epäillään, että Suomesta on kuljetettu tai yritetty kuljettaa Venäjälle pakotteiden alaisia tuotteita tai käteistä rahaa.
Ulosottolaitoksen viimeisimmän tiedotteen mukaan väliaikaistoimia ja takavarikkoja oli voimassa yhteensä 160 kappaletta ja jäädytetyn omaisuuden arvo oli noin 186 miljoonaa euroa. Täytäntöönpanotoimia on kohdistettu laajasti muun muassa käteiseen rahaan, tilivaroihin, yhtiöosuuksiin, kiinteistöihin ja erilaisiin kulkuneuvoihin.
Kaikki tämä osoittaa, että viranomaiset pyrkivät puuttumaan pakotteiden rikkomiseen mahdollisimman tehokkaasti.
Pakotteiden tulevaisuus - helpotuksia tuskin luvassa
Ikävä kyllä Ukrainan sota ei osoita laantumistaan eli pakotteiden voidaan ennustaa vain kiristyvän jatkossakin. EU:ssa on edelleenkin valmius pakotteiden laajentamiseen, sillä niillä on todettu olevan vaikutusta.
Kotimaisesta näkökulmasta mainittu käynnissä oleva rahanpesulain muutosprosessi on tehostamassa pakotteiden noudattamista. Jatkossa ilmoitusvelvollisen on varmistettava riittävin toimin, että EU:n pakoteasetuksen mukaisten tahojen tai keskusrikospoliisin jäädyttämispäätöksessä mainittujen tahojen varat jäädytettäisiin ja että näille tahoille ei luovutettaisi varoja. Pidempään käynnissä olevaa valmistelutyötä täydennettiin tammikuussa uudella hallituksen esityksellä, jonka tavoitteena on selkeyttää pakotesääntelyn ja jäädyttämispäätösten noudattamiseen liittyvää asiakkaan tuntemista koskevaa säännöstä siten, että se olisi tarkkarajaisempi ja täsmällisempi sekä ilmoitusvelvollisten velvoitteiden että valvojien toimivaltuuksien osalta. Lakimuutosten olisi tarkoitus astua voimaan 1.3.2023, lähes vuoden viivästymisen jälkeen.
Ota yhteyttä, mikäli pakotteisiin tai rahanpesun estämiseen liittyen herää kysymyksiä.
Inka Kärkkäinen
Counsel
+358 50 345 3195
Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Folksin uutiskirje täältä.