Työsopimuslain mukaan työntekijä ei saa tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka työn luonne ja työntekijän asema huomioiden ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa työsuhteissa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona. Työntekijä ei saa myöskään työsuhteensa kestäessä ryhtyä kilpailevan toiminnan valmistelemiseksi sellaisiin toimenpiteisiin, joita ei voida pitää hyväksyttävinä.
Edellä mainittu työsopimuslain säännös koskee sekä kilpailevaa toimintaa että sen valmistelua. Säännös rajoittaa kilpailevan toiminnan osalta kaikkea toimintaa eikä vain toisen työnantajan lukuun tehtyä työtä. Kilpailevaa toimintaa koskeva rajoitus ei kuitenkaan tarkoita, että työnantajalla olisi yksinoikeus työntekijänsä työvoimaan.
Vallitsevassa koronavirustilanteessa on syytä muistaa, että kilpailevan toiminnan kielto on voimassa myös lomautuksen aikana, vaikka työntekijällä on tällöin työsopimuslain mukaisesti oikeus tehdä muuta työtä. Kilpaileva toiminta lomautuksen aikana voi johtaa työsuhteen irtisanomiseen, tai jopa purkamiseen, jolloin työsuhde päättyy välittömästi. Esimerkiksi korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 1995:47 työntekijä oli lomautettuna ollessaan tehnyt työnantajansa tarjouksen kanssa kilpailevan urakkatarjouksen ja saanut urakan itselleen suoritettavaksi. Korkein oikeus totesi, että työntekijä ei ollut vain pyrkinyt ottamaan muuta työtä lomautusajaksi, vaan hänen menettelynsä oli ollut työsuhteessa noudatettavan hyvän tavan vastainen kilpailuteko, joka oli ilmeisesti vahingoittanut hänen työnantajaansa. Työntekijä oli menettelyllään törkeällä tavalla rikkonut työsopimuslain mukaista kieltoa. Näin ollen korkein oikeus katsoi, että työnantajalla oli ollut lain edellyttämä tärkeä syy purkaa työntekijän työsopimus.
Kilpailevan toiminnan kiellon rikkomisen katsotaan olevan sitä moitittavampaa, mitä enemmän siinä hyödynnetään työnantajan asiakkaita ja omaisuutta. Työtuomioistuimen ratkaisussa TT 1974-93 pääluottamusmies oli menettelyllään rikkonut työsopimuslain kilpailevaa toimintaa koskevia säännöksiä. Vaikka pääluottamusmiehen menettely ei ollut sinänsä ollut luonteeltaan sellaista, että hänen työsuhteensa sähköasentajana olisi pelkästään sillä perusteella voitu purkaa, hänen menettelynsä teki törkeäksi se, että työhön oli käytetty työnantajan asennustarvikkeita. Työtuomioistuin katsoikin, että työnantajalla oli ollut luottamusmiessopimuksen mukaiset perusteet pääluottamusmiehen työsuhteen purkamiseen.
Turun hovioikeus katsoi vuorostaan ratkaisussaan THO 24.2.2000 S 99/368, jossa arvioitiin työntekijän toimintaa lomautuksen aikana, että vastaajayhtiön ja Paikallisradio Oy:n toimiluvat koskivat eri aluetta. Yhtiöillä oli eri ohjelmaprofiilit ja ne tavoittelivat eri kuulijaryhmiä. Edellä mainituin perustein tuomioistuin totesikin, että työntekijä ei ollut ryhtynyt sellaiseen kilpailutekoon, joka olisi antanut perusteen hänen työsuhteensa päättämiseen, kun hän lomautuksensa aikana työskenteli Paikallisradio Oy:ssä.
Työsopimuksen päättämisperusteiden arvioinnissa kilpailevan toiminnan tapauksissa tulee huomioida muun muassa työntekijän teon luonne (onko tekoa suunniteltu ja valmisteltu), työntekijän mahdollisuudet käyttää hyödykseen työnantajan tietoja ja materiaaleja, työntekijän asema (onko johtavassa asemassa), luottamussuhteen säilyminen (onko paljastettu ja/tai hyödynnetty työnantajan liikesalaisuuksia) ja työnantajalle aiheutettu vahinko (onko esimerkiksi menetetty asiakkaita). Voidaankin todeta, että kilpailevan toiminnan arviointi perustuu aina yksittäistapaukselliseen kokonaisharkintaan.
Lisätietoja antaa:
Anna Paimela
Osakas
+358 40 1648626
Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Folksin uutiskirje täältä.