Kestävyysraportointidirektiivi - pakollinen paha vai mahdollisuus kehittyä?

Euroopan unionissa on laadittu jo pitkään muiden kuin taloudellisten tietojen raportointidirektiivin uudistusta ja vihdoin yritysten yhteiskuntavastuun kantamiseen liittyvää kestävyysraportointia voidaan saattaa uudelle tasolle. Uusi raportointidirektiivi (CSRD) tulee koskemaan ensisijaisesti listattuja ja suuria kirjanpitovelvollisia yhtiöitä sekä vapaaehtoisesti myös pk-yrityksiä. Lisäksi raportointivelvoite laajenee koskemaan EU:n ulkopuolisia yrityksiä, jotka toimivat unionin sisämarkkinoilla ja täyttävät soveltamiskriteerit.


Muutokset yrityksiltä vaadittavaan yhteiskuntavastuuraportointiin tulevat olevaan merkittäviä. Vastuullisuusraportoinnin yhtenäistämiseen tähtäävä direktiivi hyväksyttiin alustavasti kesäkuussa 2022, ja se tulee korvaamaan nykyisen Non-Financial Reporting –direktiivin (NFRD).


Kestävyysraportointidirektiivi


EU:n neuvoston mukaan direktiivin tavoitteena on korjata voimassa olevien sääntöjen puutteet, jotka liittyvät muihin kuin taloudellisiin tietoihin. Neuvoston mukaan ne eivät tähän asti ole olleet riittävän laadukkaita ja vertailukelpoisia, jotta sijoittajat olisivat voineet ottaa ne asianmukaisesti huomioon. Nämä puutteet vaikeuttavat kestävään talouteen siirtymistä. Direktiivi yhdenmukaistaa raportoinnin ja yritysten välinen vertailu on jatkossa huomattavasti selkeämpää.


Direktiivin taustalla on tarve mitata yritystoiminnan kestävyyttä ja se tapahtuu arvioimalla yrityksen ympäristö- ja yhteiskuntavaikutuksia sekä hallintotapaa. Yritykset tulevat raportoimaan liiketoimintansa kestävyydestä kestävyysraportilla ja sen vaatimukset perustuvat direktiiviin sekä erillisiin standardeihin.


Kestävyysraportointi antaa kokonaiskuvan yrityksen ympäristövastuusta sekä sosiaalisesta ja taloudellisesta vastuusta. Raportointi kuvaa yrityksen suoriutumista kestävyydestä eli esimerkiksi siitä, kuinka suuret yrityksen kasvihuonepäästöt ovat vuositasolla ja minkälainen kehitys on ollut verrattuna aikaisempiin vuosiin. Yritys voi kuvata raportissaan myös lyhyen sekä pitkän tähtäimen tavoitteita.


Vertailukelpoisuuden varmistamiseksi direktiivin mukaiset tiedot raportoidaan eurooppalaisten kestävyysraportoinnin standardien mukaisesti. Kestävyystiedot julkistetaan hallituksen toimintakertomuksessa ja niiden varmentaminen tulee pakolliseksi. Tietojen käyttöä vauhdittamaan luodaan digitaalinen raportointimuoto ja tiedot kerätään eurooppalaiseen kestävyystietojen rekisteriin.


Ehdotuksen mukaan suurien yritysten ja pörssiyritysten tulee näin ollen raportoida vastuullisuusteemoista toimintakertomuksissaan koneluettavassa muodossa. Direktiivin tavoitteena on, että yritysten kestävyysraportointi olisi samassa asemassa taloudellisen raportoinnin kanssa.


Komissio tulee määrittelemään erikseen kestävän kehityksen kannalta riskialttiit toimialat, jotka saavat omat raportointistandardinsa. Näillä riskialoilla toimivat pk-yritykset voitaisiin myöhemmin velvoittaa raportoimaan muutoin kuin vapaaehtoisesti.


Lisäksi direktiiviehdotuksessa määrätään myös kestävyysraportoinnin varmentamisesta eli tilintarkastajan on riittävällä tavalla varmennettava yrityksen laatiman raportin tietojen oikeellisuus.


Standardit


Vertailukelpoisuuden varmistamiseksi direktiivin edellyttämät tiedot raportoidaan eurooppalaisten kestävyysraportoinnin standardien mukaisesti ja pk-yrityksille luodaan kevennetyt standardit.


Standardit ovat EU:n tasoisia ja sitovat jäsenvaltioissa toimivia yrityksiä. Niitä on valmistellut Euroopan unionin komission yhteydessä toimiva Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antava ryhmä eli EFRAG. Ehdotukset standardeiksi, joita on yhteensä 13, julkaistiin keväällä 2022 ja direktiivin soveltamisalaan kuuluvia yrityksiä pyydettiin kommentoimaan luonnoksia kesän loppuun mennessä. Odotamme näin ollen mielenkiinnolla, vaikuttaako yritysten antama palaute standardien lopulliseen muotoon.


Standardit ovat yksityiskohtaisia ja ne käsittelevät kestävyysraportoinnin yleisiä periaatteita ja tietojen julkistamista, kestävyystekijöiden vaikutuksia raportoivan yrityksen strategiaan ja liiketoimintamalliin, merkittävimpiä kestävyysvaikutuksia, -riskejä ja -mahdollisuuksia sekä olennaisten kestävyystekijöiden määrittämistä. Lisäksi raportointiin tulee kuulumaan muun muassa keskeiset tiedot sosiaaliseen vastuuseen, ympäristöön ja hallintoon liittyvistä aiheista. Näihin kokonaisuuksiin kuuluu esimerkiksi biodiversiteettiin ja ekosysteemiin liittyvät tiedot (ympäristöstandardiit) , työntekijöiden työoloja, yhdenmukaisia mahdollisuuksia ja toimitusketjun työntekijöitä (sosiaalinen vastuu) koskevat osiot sekä hyvää hallintoa ja sisäistä tarkastusta (hallinto) koskevat tiedot.


Voit tutustua ehdotuksiin ja lausuntoprosessiin tarkemmin EFRAGin sivuilla.


Standardit tullaan myöhemmin julkaisemaan komission delegoituina asetuksina.


Aikataulu


Aikataulun osalta suurten yli 500 työntekijän PIE-yhteisöjen tulee saattaa yrityksen raportointiprosessi ajan tasalle viimeistään vuoden 2023 aikana. Direktiivi on astumassa voimaan 1.1.2024 alkaen eli ensimmäinen raportti laaditaan vuonna 2025 edellisen vuoden tiedoista.


1.1.2025 alkaen kaikkien suurten yhtiöiden, joilla täyttyy vähintään kaksi direktiivin asettamaa edellytystä kuuluvat direktiivin soveltamisalaan. Kyseisten yritysten tulee toimittaa ensimmäinen raportti vuonna 2026 vuoden 2025 tiedoista. Näillä yrityksillä tarkoitetaan sellaisia toimijoita, joilla sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella ylittyy vähintään kaksi seuraavista kolmesta raja-arvosta tilinpäätöspäivänä: 1) taseen loppusumma 20 miljoonaa euroa, 2) liikevaihto 40 miljoonaa euroa ja 3) tilikauden aikana palveluksessa keskimäärin 250 henkilöä.


Pienille ja keskisuurille yrityksille raportointi tulee olemaan vapaaehtoista ja pk-yrityksille laaditaan kevennetyt raportointistandardit. Vapaaehtoisesti raportoivien pk-yritysten osalta direktiivi on astumassa voimaan 1.1.2026 alkaen eli ne raportoisivat vuonna 2027 vuoden 2026 tietonsa.


Direktiivin soveltamisalaan tulevat kuulumaan 1.1.2028 alkaen myös EU:n ulkopuoliset yritykset, joilla on tytäryhtiö tai pysyvä toimipaikka EU:n alueella ja liikevaihto EU:n alueella yli 150