Entisen työntekijän sähköpostin seuraaminen

Korkein oikeus antoi aiemmin tässä kuussa ratkaisun KKO 2022:32, jossa työnantajan edustajan katsottiin syyllistyneen viestintäsalaisuuden loukkaukseen, kun tämä oli työntekijän työsuhteen päättymisen jälkeen pitänyt auki työntekijän työsähköpostiosoitetta ja antanut muiden työntekijöiden tehtäväksi seurata työntekijän työsähköpostia.


Asian tausta


Työnantajan edustaja oli työntekijän työsuhteen päättymisen jälkeen 18.–26.7.2016 pitänyt auki työntekijän työsähköpostiosoitetta ja antanut muiden työntekijöiden tehtäväksi sähköpostiosoitteen viestien seuraamisen. Työnantajalla oli ollut työntekijän suostumus käyttää tämän sähköpostiosoitetta työsuhteen aikana työtehtävien hoitamista varten tämän poissa ollessa. Työntekijä ei ollut kuitenkaan antanut työsuhteensa päättymisen yhteydessä, tai sen jälkeen, erillistä suostumusta hänen työsähköpostiosoitteensa käyttöön.


Syyttäjä ja työntekijä vaativat työnantajan edustajan tuomitsemista rangaistukseen viestintäsalaisuuden loukkauksesta, koska tämä oli oikeudettomasti käyttänyt työntekijän sähköpostiosoitetta pitämällä sitä auki ja luetuttamalla sitä työntekijällään sen jälkeen, kun työntekijän työsuhde oli päättynyt.


Viestintäsalaisuuden loukkaus ja tietomurto


Korkeimman oikeuden ratkaistavana oli se, oliko työnantajan edustaja syyllistynyt rikoslaissa säädettyyn viestintäsalaisuuden loukkaukseen. Mikäli hänen menettelynsä täytti loukkauksen tunnusmerkistön, arvioitavaksi tuli myös se, oliko hänen menettelyssään kyse toimimisesta välillisenä tekijänä vai tekijänä.


Rikoslain mukaan viestintäsalaisuuden loukkauksesta tuomitaan se, joka oikeudettomasti avaa toiselle osoitetun kirjeen tai muun suljetun viestin taikka suojauksen murtaen hankkii tiedon sähköisesti tai muulla vastaavalla teknisellä keinolla tallennetusta, ulkopuoliselta suojatusta viestistä. Lain esitöiden mukaan viestintäsalaisuuden loukkauksen tunnusmerkistö käsittää perinteisen kirjesalaisuuden loukkaamisen täydennettynä sähköisesti tallennettua viestiä koskevalla lisäyksellä eli sähköisesti tai muulla vastaavalla teknisellä keinolla tallennettua viestiä, tietokoneesta toisen tietokoneen muistiin välitettyjä viestejä, jotka ovat tietyn käyttäjän tai tiettyjen käyttäjien luettavaksi tarkoitettuja. Rangaistavuuden edellytyksenä on, että viesti on teknisin keinoin suojattu ulkopuolisilta ja tiedon hankkiminen viestistä tapahtuu tämä suojaus murtaen. Suojauksen murtaminen voisi tapahtua vastaavalla tavalla kuin tietomurrosta säädetään.


Myös tietomurrosta säädetään rikoslaissa. Tietomurrosta tuomitaan se, joka käyttämällä hänelle kuulumatonta käyttäjätunnusta taikka turvajärjestelyn muuten murtamalla oikeudettomasti tunkeutuu tietojärjestelmään, jossa sähköisesti tai muulla vastaavalla teknisellä keinolla käsitellään, varastoidaan tai siirretään tietoja tai dataa, taikka sellaisen järjestelmän erikseen suojattuun osaan. Lain esitöiden mukaan rangaistavuuden edellytyksenä olisi, että tietomurrossa tunkeutuminen tapahtuu järjestelmän turvajärjestely murtamalla. Esimerkkinä turvajärjestelystä mainitaan käyttäjätunnus, joka tietojärjestelmään pyrkivän on osattava päästäkseen käsiksi järjestelmän tietoihin. Turvajärjestely olisi läpäistävä jollakin nimenomaisella toimella, mutta rikos täyttyisi heti, kun tunnistuskontrolli on läpäisty. Oikean käyttäjätunnuksen tiedoksisaantitapa olisi rikoksen täyttymisen kannalta merkityksetön. Oikeudettomasta tunkeutumisesta ei kuitenkaan ole kyse silloin, kun pääsyn hankkimiselle suojattuihin tietoihin tunnuksen avulla on tunnuksen haltijan suostumus. Turvajärjestelyn läpäisemistapaa kuvataan säännöksessä sanalla murtaa, jota on käytetty korostamaan juuri sitä, että läpäisyn on oltava luvatonta.


Korkein oikeus totesi, että viestintäsalaisuuden loukkauksen tunnusmerkistössä kuvattu suojauksen murtamista koskeva tekotapa saa sisältönsä arvioinnista, jossa edellä mainittujen esitöiden mukaisesti otetaan huomioon kahden rangaistussäännöksen muodostama kokonaisuus. Tunnusmerkistössä tarkoitettu suojauksen murtaminen täyttyy silloin, kun toiselle kuuluvaa käyttäjätunnusta käytetään luvatta.


Yksityisyyden suoja työelämässä


Yksityisyyden suojasta työelämässä annetussa laissa säädetään niistä edellytyksistä, joiden perusteella työnantajalla on oikeus hakea esille tai avata työnantajan työntekijän käyttöön osoittamaan sähköpostiosoitteeseen lähetettyjä, tai työntekijän tällaisesta sähköpostiosoitteesta lähettämiä, sähköpostiviestejä. Työnantajalla on edellä mainittu oikeus silloin, jos työnantaja on suunnitellut ja järjestänyt työntekijälle tämän nimellä lähetettyjen ja tämän lähettämien sähköpostiviestien suojan toteuttamiseksi tarpeelliset toimenpiteet ja tässä tarkoituksessa erityisesti huolehtinut siitä, että työntekijä voi antaa suostumuksensa siihen, että työntekijän poissa ollessa tämän valitsema työnantajan tehtävään hyväksymä toinen henkilö voi ottaa vastaan työntekijälle lähetetyt viestit sen selvittämiseksi, onko työntekijälle lähetetty sellainen viesti, joka on selvästi tarkoitettu työnantajalle työtehtävien hoitamiseksi ja josta työnantajan on toimintansa tai työtehtävien asianmukaisen järjestämisen vuoksi välttämätöntä saada tieto.


Lain esitöiden mukaan työnantajan olisi tarjottava vaihtoehtoja myös työsuhteen päättämistilanteissa ennen viestien esille hakemisen aloittamista. Näin työntekijä, jonka työsuhde on purettu tai irtisanottu, voi itse omilla toimenpiteillään vaikuttaa siihen, että hänen luottamuksellisen sähköpostiviestinsä suoja toteutuu esimerkiksi poistamalla tällaiset viestit.


Työsuhteen aikana työnantajan edustajalla oli ollut työntekijän suostumus käyttää tämän työsähköpostiosoitetta työtehtävien hoitamista varten tämän poissa ollessa. Työsuhteen päättymisen yhteydessä, tai sen jälkeen, työntekijä ei kuitenkaan ollut antanut erillistä suostumusta hänen työsähköpostiosoitteensa käyttöön. Korkein oikeus katsoikin, että työntekijän työsähköpostiosoitetta oli hänen työsuhteensa päättymisen jälkeen käytetty luvatta pitämällä sitä auki ilman työntekijän antamaa suostumusta. Korkein oikeus totesi, että viestintäsalaisuuden loukkauksen tunnusmerkistön täyttymiseen riittää tiedon hankkiminen ulkopuoliselta suojatusta viestistä silloin, kun suojaus murretaan. Sähköisen viestin avaaminen ei ole tunnusmerkistön täyttymisen edellytys, vaan riittävää on lähettäjää tai vastaanottajaa taikka viestin otsikkoa koskevan tiedon hankkiminen. Syytteessä kuvattu menettely täytti siten viestintäsalaisuuden rikkomisen tunnusmerkistön.


Työnantajan edustajan vastuu


Jo hovioikeus katsoi, että välittömänä tekijänä toiminut yhtiön toinen työntekijä oli voinut pitää ko. työntekijän sähköpostin seurantaa työvelvollisuuksiinsa kuuluvana ja siten omasta näkökulmastaan oikeutettuna, kun otetaan huomioon työnantajan edustajan esihenkilönä antamat ohjeet sähköpostin seurannasta ja tältä osin työpaikalla yleisesti käytössä ollut menettelytapa. Työpaikalla noudatettu menettely voi poistaa mahdollisen välittömän tekijän rikosvastuun siinä tapauksessa, että kysymyksessä olevalla työntekijällä onperusteltu syy uskoa työntekijän antaneen luvan sähköpostinsa seuraamiseen myös hänen työsuhteensa päättymisen jälkeen. Kun asiassa ei ollut kuultu työntekijän sähköpostia seuranneita muita työntekijöitä, heidän mahdollisen rikosvastuunsa toteutumisen arviointiin ei ollut edellytyksiä, eikä työnantajan edustajan voitu täten katsoa toimineen välillisenä tekijänä.


Korkein oikeus totesi, että syytteen teonkuvauksen perusteella työnantajan edustajan menettelyä oli luontevinta arvioida varsinaisena tekemisenä. Hän oli työnantajan edustajana antanut työntekijöille kehotuksen työntekijän sähköpostin auki pitämisestä tarkoituksena seurata siellä tapahtuvaa sähköpostiliikennettä. Työntekijät olivatkin sen jälkeen hankkineet tiedon sähköpostiosoitteen viesteistä. Korkein oikeus katsoi, että työnantajan edustajan tekijävastuun täyttymiseksi riitti se, että hänen menettelynsä seurauksena työntekijän työsähköpostiosoitetta oli pidetty auki ja sitä kautta saatu tieto sähköpostiosoitteen viesteistä. Työnantajan edustaja oli siten käyttänyt työntekijän työsähköpostiosoitetta luvatta ja hankkinut tiedon sähköpostissa olleista viesteistä.


Yhteenveto


Mikäli työntekijän työsähköpostia ei suljeta hänen työsuhteensa päättymisen yhteydessä, työnantajan on syytä joko i) varmistaa, että työntekijä on asettanut työsähköpostiinsa automaattisen vastauksen, joka ilmoittaa viestin lähettäjälle, ettei työntekijä ole enää yhtiön palveluksessa, sekä sisältää tiedon henkilöstä, johon viestin lähettäjä voi olla yhteydessä, tai ii) hankkia työntekijän suostumus siihen, että työntekijän valitsema, työnantajan tehtävään hyväksymä, toinen henkilö voi työntekijän työsuhteen päättymisen jälkeen ottaa vastaan työntekijälle lähetettyjä viestejä sen selvittämiseksi, onko työntekijälle lähetetty sellainen viesti, joka on selvästi tarkoitettu työnantajalle työtehtävien hoitamiseksi ja josta työnantajan on toimintansa tai työtehtävien asianmukaisen järjestämisen vuoksi välttämätöntä saada tieto.



Lisätietoja ratkaisusta antaa:

Toni Haapasalo

Counsel

toni.haapasalo@iconics.fi

+358 44 033 0331