DSA ja DMA – tie helvettiin päällystetty hyvillä aikomuksilla?

Digialustasäädösten käsittely etenee EU:ssa


Digipalvelusäädöksen (Digital Services Act, DSA) ja digimarkkinasäädöksen (Digital Markets Act, DMA) käsittely etenee vauhdikkaasti EU:ssa, ja tavoitteena on päästä trilogineuvotteluissa yhteisymmärrykseen jo tämän kevään aikana. Kyse on lakipaketista, jolla EU haluaa muun muassa huolehtia, että suuret digiyhtiöt, kuten Google, Amazon, Meta ja Microsoft eivät hyötyisi kohtuuttomasti hallitsevasta asemastaan markkinoilla. DMA keskittyykin yksinomaan sääntelemään erittäin suurten, ns. portijavartijayritysten toimintaa. Käsittelimme lainsäädäntöhankkeiden perusteita aiemmassa kirjoituksessamme.


Uusien velvoitteiden vaikutuksia ei ole arvioitu


DSA:n alkuperäinen tavoite oli uudistaa 20 vuotta vanha sähkökauppadirektiivi, ja varmistaa turvallinen ja vastuullinen verkkoympäristö. Ehdotus sisälsi toimenpiteitä laittomien tavaroiden, palvelujen tai verkkosisällön torjumiseksi, uusia velvoitteita yrityskäyttäjien jäljitettävyydestä sekä toimenpiteitä avoimuuden edistämiseksi. Lisäksi vastuuvapautusedellytyksiä täsmennettiin.


Kuitenkin erityisesti Euroopan parlamentti teki ehdotukseen valtavan määrän erilaisia muutosehdotuksia, joilla rajoitetaan mainonnan kohdentamista sekä asetetaan EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) ja tulevan sähköisen viestinnän tietosuojasääntelyn (ePrivacy Regulation) kanssa päällekkäisiä säännöksiä. Lainsäädäntöprosessin puute kuitenkin on, ettei mainontaan kohdistuvien lisärajoitusten vaikutuksia – niin kuluttajille, yrityksille tai yhteiskunnalle – ole mitenkään arvioitu. Pelkona onkin, että parlamentin tahto suitsia kohdennettua mainontaa johtaa ennalta-arvaamattomiin seuraamuksiin.


Alkuperäiset tavoitteet ovat unohtuneet


Voisi väittää, että vihapuhe, disinformaatio ja hybridivaikuttaminen ovat pilanneet internetin. Luotettavaa tietoa, joka on yhteiskunnan toimivuuden ja demokratian kannalta keskeistä, on entistä vaikeampi löytää. Mainonta tuntuu yhä henkilökohtaisemmalta – ei myönteisessä mielessä, vaan tavalla, joka nostaa niskakarvat pystyyn. Uusi sääntely pyrkii puuttumaan näihin selvästi havaittuihin ongelmiin, mutta samalla se tuntuu vievän mahdollisuuden vastuulliselta liiketoiminnalta ja kuluttamiselta: siltä niche-tuotteita myyvältä mikroyritykseltä, joka haluaisi löytää kohdeyleisönsä verkkoalustalta kohdennetun mainonnan avulla, siltä suomalaiselta verkkoalustalta, joka haluaisi rahoittaa kohdennetulla mainonnalla palveluitaan ja siltä kuluttajalta, joka haluaisi löytää hänelle mielenkiintoisia uusia tuotteita tai inspiroitua sisällöstä.


Nurinkurista on, että parlamentin muutosehdotuksiin kuuluu muun muassa kielto pyytää käyttäjältä suostumusta mainonnan kohdentamiseen, jos kielto on jo annettu käyttöliittymän tai selaimen asetusten avulla. Dialogi kuluttajan kanssa jätettäisiin siis esimerkiksi Chrome-selainta ja Android-käyttöliittymää tarjoavan Googlen käsiin sen sijaan, että omasta palvelustaan voisi viestiä esimerkissä kuvattu suomalainen verkkoalusta. Kun otetaan huomioon se, että digijäteillä on jo näpeissään käyttäjän kirjautumistiedot ja todennäköisesti edelleenkin valtavan suuri käyttäjää koskeva digitaalinen jalanjälki ympäri internetiä, vaikuttaa siltä, että kuilu globaalien digijättien ja eurooppalaisten verkkoalustojen välillä vain kasvaa. Tämä on selvästi vastoin lainsäädäntöhankkeen alkuperäistä tavoitetta tasapuolistaa kilpailuedellytyksiä.


Lisäksi ehdotuksissa on osin laajennettu verkkoalustojen vastuuvapautta, jolloin esimerkiksi hakukoneiden kautta voisi olla saatavilla laitonta aineistoa. Elinkeinonharjoittajien tunnistamista koskevaa periaatetta (Know Your Business Customer, KYBC) ei myöskään ole ulotettu laajalle ja hyödynnetty mahdollisuutta kitkeä verkkorikollisuutta. Lisäksi sääntelystä puuttuu selvä kielto poistaa päätoimittajavastuun alaista, laillista sisältöä, eli taata se, että luotettavaa informaatiota on kuluttajien saatavilla ja löydettävissä. Jos alusta voisi poistaa laillisesti julkaistua sisältöä yksin käyttöehtojensa nojalla, on vaarana, että kansalaisten sananvapaus ja tiedotusvälineiden tehtävä vallan vahtikoirana rapautuvat. Nämä ovat vastoin alkuperäistä tavoitetta tehdä verkosta kuluttajille turvallisempi.


Parempaa sääntelyä eurooppalaisille


Sen lisäksi, että lakipaketti on ottanut kaikkine muutosehdotuksineen liukunut kauemmaksi alkuperäisistä, kannatettavista tavoitteistaan, uhkaa kokonaisuudesta tulla erittäin vaikea soveltaa. Esimerkiksi suostumuksen pyytämistä ja edellytyksiä käsitellä arkaluonteisia henkilötietoja (erityisiä tietoryhmiä) säännellään jo nykyisellään tietosuoja-asetuksessa, ja lienee vielä kaikille epäselvää, miten eri säännökset toimivat yhdessä, kun soppaan heitetään vielä valmisteilla oleva sähköisen viestinnän tietosuoja-asetus.


Se, että EU:n eräänä tavoitteena on lainsäädännön yksinkertaistaminen, puhuisi selvästi sen puolesta, että yksityisyydensuojaa koskeva sääntely pidetään erillään alustasääntelystä. Vaihtoehtoisesti lainsäädännön ja uusien rajoitteiden tulisi olla oikeasuhtaisia ja tarkkarajaisia niin, että sääntely kohdistetaan vain niihin erittäin suuriin verkkoalustoihin, joissa ongelmat, kuten targetointi arkaluonteisten henkilötietojen perusteella ja erilaisten käyttäjän valintoja ohjaavien toimintojen, ns. dark patterns, käyttö on erityisesti ilmennyt.


Digisäädöspaketin tavoitteet ovat äärimmäisen hyviä: edistää digitaalisten sisämarkkinoiden toimintaa, digitaalisten palveluiden avoimuutta sekä pienempien digiyritysten kilpailukykyä ja pääsyä markkinoille, tehdä verkkoympäristöstä kuluttajille ja yrityksille turvallisempi, ennakoitavampi ja oikeudenmukaisempi sekä mahdollistaa laittomaan sisältöön, vihapuheeseen, disinformaatioon ja hybridivaikuttamiseen puuttuminen nykyistä tehokkaammin. Nyt on tärkeää huolehtia siitä, että nämä tavoitteet todella tulevat täytetyiksi, eivätkä jää pelkiksi hyviksi aikomuksiksi.


Lue Annan kirjoitus myös IAB Finlandin sivuilta: DSA tuomassa tarpeettomia rajoituksia digimainontaan


Lisätietoja asiasta antaa:


Anna Paimela

Osakas

anna.paimela@iconics.fi

+358401648626


Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Iconicsin uutiskirje täältä.