Päivitetty: 7. kesäk. 2023
Olemme saaneet asiakkailtamme erittäin runsaasti kysymyksiä työnantajan oikeuksista ja velvollisuuksista vallitsevassa koronaviruskaaoksessa. Kannamme pienen kortemme kekoon ja järjestämme asiakkaillemme maksuttoman webinaarin aiheesta keskiviikkona 25.3.2020 klo 10-11. Webinaarin alustaa Teams-palvelussa työoikeusasiantuntijamme Toni Haapasalo. Hän ottaa ilmoittautumisia vastaan sähköpostitse (toni.haapasalo@legalfolks.fi). Tervetuloa kuulolle ja tsemppiä kaikille tuleviin viikkoihin!
Päivitetty: 5. syysk. 2023
Koronaviruksen leviämisen seurauksena monet yritykset joutuvat harkitsemaan työntekijöidensä mahdollisuutta etätyön tekemiseen. Nyt onkin suositeltavaa käydä läpi sellaiset työtehtävät, jotka olisi mahdollista tehdä etätyönä.
Etätyöhön siirtyminen on vapaaehtoista sekä työnantajalle että työntekijälle. Koska etätyön tekeminen perustuu vapaaehtoisuuteen, on hyvä huomioida, että työntekijällä ei tällöin ole oikeutta vaatia työn tekemistä kotona, eikä työnantaja voi pakottaa työntekijää työskentelemään kotonaan vallitsevassakaan tilanteessa.
Työnantajalla on kuitenkin työnjohto-oikeuden nojalla oikeus määrätä työntekijän töihin liittyvästä matkustamisesta. Työnantaja voi esimerkiksi antaa sellaisen määräyksen, että asiakastapaamiset pidetään etäyhteyksien välityksellä. Tällainen määräys on hyvin perusteltua nykyisessä tilanteessa koronaviruksen tartuntariskin pienentämiseksi, ja se voi johtua myös asiakkaan vaatimuksesta.
Etätyöstä on suositeltavaa laatia joko kirjallinen sopimus tai ohjeistus. Tehtävässä työsopimuksessa voidaan esimerkiksi sopia, että työntekijä on työsuhteensa aikana velvollinen tekemään etätyötä yrityksen etätyöohjeistuksen mukaisesti. Tällöin työntekijällä on työsopimuksen perusteella velvollisuus tehdä etätyötä. Asiasta voidaan luonnollisesti sopia myös työsuhteen aikana.
Etätyösopimuksesta/-ohjeistuksesta olisi hyvä käydä ilmi ainakin etätyön pääasiallinen suorituspaikka, sen ajallinen kesto ja päättämismenettely. Lisäksi olisi suositeltavaa määrittää etätyöhön selkeät tavoitteet ja aikataulu sekä töistä raportoiminen. Lähtökohtaisesti työntekijän työntekovelvoite etätyössä on sama kuin jos hän työskentelisi työnantajan toimitiloissa.
Etätyöhön sovelletaan työlainsäädännön ja yrityksen mahdollisesti soveltamien työehtosopimuksien säännöksiä muun muassa työajasta. Mikäli työnantaja päättää työntekijän työajan sijoittamisesta, ja työnantajalla on tosiasiallinen mahdollisuus valvoa työntekijän työajan käyttöä työpäivän aikana, sovelletaan etätyössä esimerkiksi ylityötä koskevia työaikalain säännöksiä tai työehtosopimuksen määräyksiä.
Etätyössä työntekijän on normaalin salassapitovelvollisuutensa lisäksi huolehdittava erityisesti etätyöpaikassa olevan aineiston säilyttämisestä ottaen huomioon yrityksen tietosuojaa koskevat käytännöt ja ohjeistukset. Myös tästä asiasta olisi suositeltavaa mainita laadittavassa etätyösopimuksessa tai -ohjeistuksessa.
Lisätietoja asiasta antaa:
Anna Paimela
Osakas
+358 40 1648626
Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Folksin uutiskirje täältä.
Päivitetty: 7. kesäk. 2023
EU:n whistleblower-direktiivi tulee osaksi kansallista lainsäädäntöä joulukuussa 2021. Direktiivi velvoittaa yli 50 henkilöä työllistäviä tai yli 10 MEUR liikevaihdon ylittäviä yrityksiä ja julkisen sektorin organisaatioita perustamaan epäiltyjen väärinkäytösten ilmiantokanavan ("ilmoituskanava", "eettinen kanava"). Lainsäädännön on tarkoitus antaa suojaa työnantajan kostotoimilta, kuten erottamiselta, alentamiselta tai pelottelulta. Ilmoittajaan kohdistuvista vastatoimista tulee kiellettyjä ja rangaistavia.
Direktiivin mukaan organisaatioiden on perustettava tietoturvallinen ilmiantokanava, jolla mahdollistetaan ilmoitukset väärinkäytöksistä. Organisaation tulee lähettää vastaanottoilmoitus seitsemän päivän sisällä ilmoituksesta sekä käsitellä ja tutkia asia kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta. Ilmiantokanavan toiminnasta vastaavalla henkilöillä – olivat ne sitten organisaation sisäisesti nimettyjä henkilöitä tai organisaation ulkopuolisia asiantuntijoita – on oltava riittävä ammattitaito ilmoitusten vastaanottoon, käsittelyyn ja tutkintaan. Ilmoittajan identiteettiä on suojeltava ja raportit on säilytettävä tietoturvallisesti. Direktiivi lähtee siitä, että ilmoitus olisi ensin tehtävä työnantajalle sisäistä ilmiantokanavaa käyttäen, toisessa vaiheessa ulkoista ilmiantokanavaa käyttäen toimivaltaiselle viranomaiselle ja kolmantena vaiheena voisi olla tietojen julkistaminen. Tämä hierarkia mahdollistaa sen, että organisaatiot voivat pyrkiä selvittämään paljastuvat ongelmat oma-aloitteisesti.
Ilmiantokanavien käytössä työpaikoilla on otettava huomioon tietosuoja-asetuksesta ja työelämän tietosuojalaista johtuvat velvoitteet. Ennen kuin ilmiantokanava voidaan ottaa yrityksessä käyttöön, tulee asianmukaiset yhteistoimintamenettelyt henkilöstön kanssa käydä läpi. Tietosuojavaltuutetun ohjeistuksen mukaan ilmiantokanavan käyttöönotto edellyttää myös tietosuojaa koskevan vaikutustenarvioinnin (DPIA) toteuttamista.
Kun siis valmistaudut tulevaan lainsäädäntöön:
kartoita eri vaihtoehtoja ilmiantokanavan tekniselle toteuttamiselle
laadi yhteistyössä henkilöstön kanssa organisaation eettiset periaatteet (Code of Conduct) ja jalkauta se organisaatioon
laadi tietosuojaa koskeva vaikutustenarviointi sekä muu dokumentaatio, kuten tietosuojaseloste ja ilmiantokanavaa koskeva Q&A
kouluta avainhenkilöstö ilmiantokanavan tarkoituksesta ja käytöstä
käsittele asia yhteistoimintaneuvotteluissa
Tärkeää – ellei tärkeintä – on kuitenkin se, että vastuullisuus, eettinen toiminta ja läpinäkyvyys rakennetaan osaksi organisaation DNA:ta, eikä asia jää vain lainsäädännön pakolliseksi, tekniseksi toteuttamiseksi. Parhaimmillaan tätä lainsäädäntömuutosta voi käyttää ajurina rakentamaan yrityskulttuuria, jossa kaikilla on oikeus tuoda esiin epäkohdat ilman pelkoa ikävistä seuraamuksista, ja jossa epäkohdat käsitellään avoimesti perimmäisiä syitä tutkien. Vastuulliset yritykset saavat tutkitusti liiketoimintahyötyjä mm. sitouttamalla asiakkaita, nostamalla yrityksen arvoa sijoittajien silmissä ja houkuttelemalla parhaita osaajia.
Lisätietoja asiasta antaa:
Anna Paimela
Osakas
+358 40 164 8626
Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Folksin uutiskirje täältä.