Rahanpesun estäminen - koulutus ja sisäiset ohjeistukset

Rahanpesulaki sääntelee hyvin selkeästi ilmoitusvelvollisen vastuusta työntekijöiden koulutuksesta. Lain mukaan ilmoitusvelvollisen on huolehdittava, että sen työntekijät saavat koulutuksen rahanpesulain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamisen varmistamiseksi. Ilmoitusvelvollisen on lisäksi nimettävä johdostaan henkilö, joka siinä vastaa tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamisen valvonnasta.

Koulutuksen oltava jatkuvaa ja kattavaa

Ilmoitusvelvollisen tulee näin olla varmistua siitä, että henkilöstö osaa soveltaa ja noudattaa rahanpesulakia riittävällä tavalla. Koulutuksen taso voi vaihdella henkilöstön toimenkuvien perusteella, sillä riippuen yrityksen koosta työntekijöiden tehtävät eroavat toisistaan. Osalle työntekijöistä riittää rahanpesun estämisen perusteiden tunteminen, kun taas esimerkiksi asiakasrajapinnassa toimivien tulee tuntea perusteellisemmin rahanpesun estämisen vaatimukset.

Rahanpesun estämisestä vastaava

Rahanpesun estämisestä vastaava henkilö on vastuussa yrityksessä rahanpesulain noudattamisesta. Mikäli yritys on suurempi tai toimii erityisen riskitoimialalla, tulee sen lisäksi nimetä rahanpesun estämisen sisäisestä valvonnasta vastaava. Suurin osa ilmoitusvelvollisista on pieniä yrityksiä, joille jälkimmäinen vaatimus ei ole tarpeellista.

Rahanpesun estämisen sisäiset ohjeet

Yrityksen työohjeiden osalta laki säätelee, että ilmoitusvelvollisella tulee olla omaan toimintaansa soveltuvia toimintaohjeita asiakkaiden tuntemista koskevista menettelyistä sekä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseen liittyvästä asiakasta koskevien tietojen hankkimisesta, jatkuvasta seurannasta ja selonottovelvollisuudesta sekä ilmoitusvelvollisuuden noudattamisesta.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ohjeistukset tulisi rakentaa omaa yritystä silmällä pitäen. Ohjeistukset eroavat toimijasta, esimerkiksi finanssialan suurella toimijalla ohjeistukset tulee olla luonnollisesti laajempia kuin pienemmässä muutaman hengen kirjanpitoyrityksessä. Ilmoitusvelvollisten tulisi kuitenkin ymmärtää prosessien toimivuuden merkitys ja niiden noudattaminen. Pöytälaatikossa pölyttyvä ohjeistus ei hyödytä, jos sitä ei noudateta esimerkiksi asiakkaan tuntemisen suhteen ja prosessit vuotavat tämän seurauksena.

Koulutuksen, ohjeistuksen ja vastuuhenkilön roolit ymmärrettävä

Sisäisiä ohjeistuksia, toimintatapoja ja koulutusta pohdittaessa tulee ottaa huomioon se, että yrityksen johdossa tulee olla estämistyön vastuuhenkilö. Tämä tarkoittaa siis sitä, että johto vastaa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskienhallinnasta sekä menettelytapojen luomisesta. Yrityksellä tulee olla selkeä käsitys siitä, kenelle palveluita tarjotaan ja ketä asiakkaat ovat. Tämän lisäksi tulee varmistua siitä, että yrityksestä löytyy henkilöitä, joilla on riittävästi osaamista ja asiantuntemusta käsitellä yrityksen puolesta rahanpesuun liittyviä asioita ilman viivytystä.

Henkilöstön perehdyttäminen ja koulutus aihealueen parissa tulee olla kattavaa ja jatkuvaa. Työtehtävistä riippuen koko henkilöstöä ei tarvitse välttämättä kouluttaa yhtä laajasti, mutta toisaalta osa henkilöstöstä tarvitsee syventävää osaamista. Työprosessien tulee olla selkeitä ja ymmärrettäviä, lisäksi sisäinen ohjeistus tulee olla edellä mainitulla tavalla yrityksen omaan toimintaan soveltuvaa. Koulutus ja ohjeistus kannattaa ajatella yrityksen kannalta nimenomaan vahvuudeksi ja tärkeäksi riskienhallintakeinoksi: osaavat työntekijät havaitsevat tavanomaisesta poikkeavan toiminnan ja kohonneet riskit selkeästi paremmin kuin kouluttamaton, lisäksi selkeä ja ymmärrettävä ohjeistus toimii työntekijän tukena haastavassa tilanteessa ja varmistaa myös sujuvan asiakaskokemuksen.

Tarjoamme laajoja rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämisen koulutuksia, ota yhteyttä ja varmista henkilöstösi osaaminen!

Inka Kärkkäinen

Counsel

inka.karkkainen@iconics.fi

+358 50 345 3195

Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Iconicsin uutiskirje täältä.

Pakotteet - mitä ne ovat ja mitä haasteita yrityksille syntyy?

Kansainvälisiä pakotteita on nähty valtioiden ja valtioiden liittoumien kohdistamana jo todella kauan. Ensimmäisen kerran pakotteita on tiettävästi käytetty jo antiikin aikana ennen ajanlaskun alkua.

Pakotteet ovat olleet keskusteluissa erityisesti viimeisen vuosikymmenen ajan ja esimerkiksi finanssialalla on globaalisti investoitu pakotepuoleen merkittäviä määriä, mutta Venäjän hyökätessä Ukrainaan pakotteiden merkitys on moninkertaistunut aiempaan verrattuna.

Kansainväliset pakotteet ovat taloudellisen tai kaupallisen yhteistyön sekä esimerkiksi liikenne- ja viestintäyhteyksien tai diplomaattisuhteiden rajoittamista tai keskeyttämistä. Pakotteita voidaan kohdistaa tiettyyn valtioon tai tiettyihin ryhmiin. Pakotteiden tarkoituksena on muiden ulkopoliittisten toimien ohella vaikuttaa niiden kohteena olevan tahon politiikkaan tai toimintaan, jonka katsotaan uhkaavaan kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta.

Pakotteita voidaan kohdistaa monella tapaa, muun muassa finanssipakotteiden lisäksi vienti- ja tuontirajoituksilla ja matkustusrajoituksilla. Aiemmin pakotteita on kohdistettu laajemmin koskemaan esimerkiksi kokonaisia valtiota, mutta nykyaikaiset pakotteet pyritään kohdistamaan mahdollisimman tarkasti. Aiemmin toimintatapoihin kuuluivat esimerkiksi laajamittaisia kauppasaartoja.

Suomea velvoittavat pakotteet perustuvat YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmiin, mutta tämän lisäksi EU:lla on oma pakotepolitiikka. Niin YK:n pakotteiden täytäntöönpanosta kuin EU:n autonomisten pakotteiden asettamisesta säädetään EU-tason lainsäädännöllä neuvoston päätöksin ja asetuksin.

Suomessa pakotteiden täytäntöönpanoa sääntelee pakotelaki ja Suomessa ulkoministeriö toimii kansallisena lupaviranomaisena.

Pakotteet käytännössä

Viimeisen viikon aikana pakotteita on asetettu laajasti ympäri maailman enemmän kuin koskaan ja kovemmin kuin koskaan. Käytännössä tämä on tarkoittanut hyökkäyksestä poliittisesti vastuussa olevien henkilöiden asettamista pakotelistoille sekä sektoripakotteita laajasti esimerkiksi venäläisistä pankeista öljy-yhtiöihin.

Pakotepäätöksen astuessa voimaan finanssilaitosten tulee estää pakotelistatun tahon pääsy varoihin eli tili jäädytetään. Suomessa ulosottoviranomainen toimii jäädytyspäätösten toimeenpanevana viranomaisena, mutta pankkien tulee myös itse oma-aloitteisesti toimeenpanna tilien jäädytykset täytäntöön. Euroopassa on viimeisen viikon aikana jäädytetty miljardeja euroja.

Mitä tämä tarkoittaa suomalaiselle yritykselle?

Suomalaisyritykset ovat suuren haasteen edessä, sillä pakotteiden kohteena olevia tahoja sekä toimialoja on merkittävä määrä. Vientipakotteet osuvat Suomessa erityisesti raskaaseen teollisuuteen, meri- ja lentoteollisuuteen sekä tietotekniikka-alaan. Esimerkiksi kaikkien laivojen, veneiden ja niiden osien vienti kielletään ja ulkoministeriön mukaan tulkinta on laaja.

Yritysten tulee myös varautua siihen, että pakotteet laajenevat.

Muistilista yrityksille

Ulkoministeriö on luonut selkeän ohjeistuksen vientiä harjoittaville yrityksille. Yritysten suositellaan noudattavan seuraavaa muistilistaa:

1. Tarkista, onko viennin määrämaa pakotteiden alainen.

2. Tarkista, rajoittavatko pakotteet tuotteidesi vientiä.

3. Varmista, että liiketoimeen ei liity pakotelistattuja henkilöitä tai yhteisöjä.

4. Huolehdi myös muun lainsäädännön noudattamisesta.

On äärimmäisen tärkeää tuntea yrityksen tuotteet, asiakkaat ja ajantasainen lainsäädäntö. Yrityksen tulee muistaa, että esimerkiksi vientirajoituksia tulee noudattaa myös silloin, jos tuotteet viedään pakotteiden kohteena olevaan maahan kolmannen valtion kautta. Pakotelistattujen henkilöiden tai yhteisöjen osalta on kiellettyä myös silloin, jos ne päätyvät välikäden kautta listatun tahon hyödynnettäväksi tai käyttöön. Lainsäädännön osalta vaikuttaa myös yrityksen kansainvälisyys ja liittymäpinta muihin valtioihin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa linjataan pakotteista paikoin laajemmin, joten yrityksen tulee varmistua kaikista osapuoliin liittyvistä pakotelistauksista ja -säännöistä.

Vastuu omasta tuotteesta jatkuu näin ollen myös sen jälkeen, kun se on lähtenyt omalta varastolta eteenpäin.

Lue lisää ulkoministeriön sivustolta tai ota yhteyttä asiantuntijaamme.

Inka Kärkkäinen

Counsel

inka.karkkainen@iconics.fi

+358 50 345 3195

Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Iconicsin uutiskirje täältä

Rahanpesun riskiarvio

Aiemmissa artikkeleissa olemme käyneet läpi läpi ilmoitusvelvollisia ja lain asettamia velvollisuuksia sekä asiakkaan tuntemista. Tässä kirjoituksessa perehdymme tarkemmin rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiarvioon. Jos ilmoitusvelvollisuus herättää kysymyksiä, palaa aiempaan artikkeliin.

Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjunnan keskeinen lähtökohta on riskiperusteisuus. Riskiperusteisuus tarkoittaa sitä, että ilmoitusvelvollinen tunnistaa, arvioi ja ymmärtää ne rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskit, joille omassa toiminnassa altistutaan. Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskillä tarkoitetaan erilaisten uhkatekijöiden, haavoittuvuuksien ja haitallisten seurausten yhdistelmää. Riskit voivat olla ylikansallisia, kansallisia sekä ilmoitusvelvollisen omia riskejä.

Ilmoitusvelvollisen täytyy laatia kirjallinen, omaa liiketoimintaa ohjaava riskiarvio. Riskiarvion laadinnassa tulee ottaa huomioon liiketoiminnan luonne, koko ja sen laajuus. Riskien arvioimisen jälkeen ilmoitusvelvollinen kykenee mitoittamaan rahanpesulain edellyttämät toimenpiteet tunnistettujen riskien mukaan.

Tarkoituksena on myös arvioida, millaisin keinoin toimija voi itse vähentää riskiään joutua rahanpesun tai terrorismin rahoittamisen välikädeksi. Tällaisiin hallintakeinoihin voi myös liittyä haavoittuvuuksia ja puutteita, joiden vaikutusta on tärkeää arvioida suhteessa tunnistettuihin riskeihin.

Ilman riskiarviota rahanpesulain velvoitteiden noudattaminen ei ole käytännössä mahdollista. Laki edellyttää ilmoitusvelvollisilta asiakassuhteidensa riskiperusteista arviointia ja asiakkaan tuntemista koskevien velvoitteiden noudattamista riskiperusteisesti koko asiakassuhteen ajan. Riskiperusteisen toimintatavan noudattaminen on hankalaa, mikäli ilmoitusvelvollisella ei ole käsitystä siitä, miltä osin rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskit ovat hänen liiketoiminnassaan matalia, kohtalaisia, suuria tai erittäin suuria. Siellä, missä riski on suurin, tarvitaan tehokkaampia toimenpiteitä ja menettelytapoja riskin hallitsemiseksi tai vähentämiseksi. Samalla tarkoituksena on välttää turhan raskaita menettelytapoja silloin, kun riski on matala.

Riskiarvio ei tarkoita sitä, että ilmoitusvelvollisen tulisi riskiarvion kautta osoittaa, ettei se itse ole osallinen rahanpesuun tai terrorismin rahoittamiseen. Riskiarvion tarkoituksena ei ole myöskään pyrkiä perustelemaan riskejä olemattomiksi tai ilmoitusvelvollisen harjoittamaa toimintaa täysin riskittömäksi. Riskiarvio on ilmoitusvelvollisen oma työkalupakki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskien tunnistamiseksi ja arvioimiseksi sekä riskienhallintakeinojen oikeanlaiseksi mitoittamiseksi. Tärkeää on siis ymmärrys toiminnasta rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämisen näkökulmasta sekä heikkouksien havainnointi.

Riskiarviossa on keskeistä arvioida sekä yrityksen tuotteisiin ja palveluihin että asiakkaisiin liittyviä riskejä. Yrityksen tarjoamiin tuotteisiin ja palveluihin liittyviä riskejä voidaan arvioida tuotteisiin ja palveluihin liittyvien haavoittuvuuksien ja uhkatekijöiden kautta, joiden perusteella voidaan määritellä kullekin tuotteelle tai palvelulle ominainen riskitaso. Asiakassuhteeseen liittyviä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskejä arvioidessa on otettava huomioon uusiin ja jo olemassa oleviin asiakkaisiin, maihin tai maantieteellisin alueisiin sekä uusiin, kehitettäviin ja jo olemassa oleviin tuotteisiin, palveluihin ja liiketoimiin sekä jakelukanaviin ja teknologioihin liittyvät rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskit.

Riskiarviossa tulisi kuvata, miten riskiarvio käytännössä vaikuttaa rahanpesulain eri velvoitteiden noudattamiseen. Riskiarvion perusteella yrityksen asiakkaita voi esimerkiksi luokitella eri riskiluokkiin. Ilmoitusvelvollinen voi noudattaa yksinkertaistettua tuntemismenettelyä, jos asiakassuhteeseen tai yksittäiseen liiketoimeen liittyy riskiarvion perusteella vähäinen rahanpesun tai terrorismin rahoittamisen riski. Toisaalta, jos riskiarvion perusteella asiakassuhteeseen tai yksittäiseen liiketoimeen liittyy tavanomaista suurempi rahanpesun tai terrorismin rahoittamisen riski, ilmoitusvelvollisen on noudatettava tehostettua tuntemismenettelyä.

Riskiarviota täytyy päivittää säännöllisesti, esimerkiksi silloin, kun ilmoitusvelvollisen toimintaan tai asiakaskuntaan tulee muutoksia. Riskiarvioon on hyvä merkitä tieto siitä, milloin riskiarviota on päivitetty ja miltä osin. Riskiarvion päivittämisen yhteydessä on tärkeää arvioida myös yrityksellä käytössä olevien riskienhallintakeinojen tehokkuutta ja ajantasaisuutta tunnistettuihin riskeihin nähden.

Ilmoitusvelvollisella on oltava edellä mainitut tekijät huomioon ottaen riittävät toimintaperiaatteet, menettelytavat ja valvonta rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskien vähentämiseksi ja tehokkaaksi hallitsemiseksi.

Viranomaisten toteuttamissa valvonnoissa on huomattu, että ilmoitusvelvollisten riskiarvioissa on vielä merkittävästi puutteita. Moni toimija on käyttänyt valmiita riskiarviopohjia, mutta ne eivät sellaisenaan ole riittäviä riskien arvioimisessa. Riskien arviointi tulee suorittaa jokaisen ilmoitusvelvollisen omaan liiketoimintaan ja asiakaskuntaan peilaten.

Autamme mielellämme riskiarvion luomisessa ja päivittämisessä. Ota yhteyttä:

Inka Kärkkäinen

Counsel

inka.karkkainen@iconics.fi

+358 50 345 3195

Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Iconicsin uutiskirje täältä.