Sanktiot rahanpesulain rikkomisesta

Rahanpesulain perustana on sanktioiden mahdollisuus niille ilmoitusvelvollisille, jotka eivät noudata lakia. Lisäksi rikoslaissa säädetään rahanpesusta ja siihen liittyvistä sanktioista.

Osana ilmoitusvelvollisten rahanpesulain noudattamisen valvontaa ovat laiminlyönneistä tai rikkomisista seuraavat sanktiot. Ne ovat valvovan viranomaisen viimesijainen keino ja määrääminen perustuu kokonaisharkintaan. Viranomaisen tavoitteena on, että uhka sanktioiden olemassa olosta sekä säännöllisesti toteutettavat valvonnat toimisivat pelotteena ja näin ilmoitusvelvolliset noudattaisivat lain säädöksiä tunnollisesti.

Rahanpesulain noudattamatta jättäminen ei ole kuitenkaan rikos, joten määrättävät sanktiot ovat hallinnollisia seuraamuksia. Valvova viranomainen voi määrätä huolimattomuudesta tai tahallisesti tehdystä laiminlyönnistä tai lain rikkomisesta julkisen varoituksen, rikemaksun tai seuraamusmaksun. Rahanpesurikoksia tutkii poliisi ja ne kuuluvat edellä mainittuun tapaan rikoslain piiriin.

Rikemaksun suuruus perustuu kokonaisarviointiin. Rikemaksun suuruutta arvioitaessa on otettava huomioon menettelyn laatu, laajuus ja kestoaika. Oikeushenkilölle määrättävä rikemaksu on vähintään 5 000 euroa ja enintään 100 000 euroa. Luonnolliselle henkilölle määrättävä rikemaksu on vähintään 500 euroa ja enintään 10 000 euroa. Seuraamusmaksu voi olla huomattavasti korkeampi kuin rikemaksu ja sen määrä perustuu kokonaisarviointiin, jossa huomoidaan muun muassa menettelyn laadun, laajuuden ja kesto sekä tekijän taloudellinen asema.

Todellisuus Suomessa

Suomessa sanktioita on annettu hyvin vähän ja myös kansainvälinen valvova viranomainen on kiinnittänyt tähän huomiota. Viranomaisten resurssit ovat olleet rajallisia ja valvontojen kautta on voinut havaita, että hallinnolliset seuraamukset ovat tosiaankin vasta viimesijainen keino . Aluehallintoviraston listoilta julkisia huomautuksia ei löydy, vaikka valvontahavaintojen mukaan puutteita on ollut merkittävästi. Viranomainen on pyrkinyt ohjaamaan toiminnallaan ilmoitusvelvollisia oikeaan suuntaan.

Tähän odotetaan muutosta, sillä esimerkiksi muiden Pohjoismaiden osalta viranomainen on ollut selkeästi tiukempi . Toistaiseksi Finanssivalvonta on ollut valvojana tiukempi. Iso osa sanktioihin ja rikkomuksiin liittyvästä mediahuomiosta on keskittynyt pankkeihin, joista suomalaisittain keskeisin on S-Pankin saama sanktio muun muassa asiakkaan tuntemiseen liittyen. Tämän jälkeen pienempiä sanktioita ja julkisia huomautuksia on annettu muun muassa rahanvälitysyrityksille.

Vertailu Pohjoismaihin

Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa tilanne on toinen. Ruotsin viranomaisten antamiin päätöksiin voi tutustua viranomaisten sivustoilla. Sanktioita annetaan lukumääräisesti vuositasolla merkittävä määrä ja kokoluokaltaan eri toimijoille, usein myös pienille yrityksille. Esimerkiksi taloushallinnon alalta tunnettu suuri tilitoimisto Azets sai vuonna 2021 6,5 miljoonan kruunun seuraamusmaksun, sillä valvonnan kautta oli havaittu, että yritys ei täytä rahanpesulaissa säädettyjä vaatimuksia. Valvonta kohdistui vuosien 2018-2020 väliselle ajalle ja havaintona oli muun muassa se, että paikallisen rahanpesulain rikkominen on ollut erityisen vakavaa. Euromääräisestikin ajateltuna seuraamus oli näin ollen merkittävä.

Kun miettii yleisesti Pohjoismaissa tapahtunutta uutisointia rahanpesusäännösten rikkomisesta, monelle muistuu mieliin suuriin pankkeihin, kuten Nordeaan, Danske Bankiin ja Swedbankiin liittyvät epäselvyydet. Kyseiset yritykset ovat saaneet merkittäviä seuraamuksia, mutta toisaalta koko alaan liittyvä paine on vauhdittanut rahanpesun estämiseen liittyvien toimenpiteiden ja järjstelmien kehittymistä merkittävästi. Tätä vastaavaa on nyt tapahtumassa myös muilla aloilla ja sama suuntaus on odotettavissa Suomeen.

Sanktioiden tulevaisuus?

Kootusti voidaan havaita, että Suomessa viranomaiset ovat toistaiseksi tyytyneet usein vain toteamaan, että lakia ei ole noudatettu ja ilmoitusvelvolliselle on annettu mahdollisuus korjata puutteet itse. Tämän jatkumiseen ei kuitenkaan kannata tuudittautua, sillä parhaillaankin rahanpesulakia pyritään muuttamaan niin, että pienempiäkin sanktioita voidaan määrätä. Tämä viittaa siihen, että viranomaiset ovat kokeneet nykyiset mahdollisuudet pienille toimijoille liian raskaiksi ja sen takia on valittu kevyempi ja ohjaavampi linja.

Ilmapiiri ilmoitusvelvollisten osalta vaikuttaa siltä, että moni ei suhtaudu rahanpesulain sanktioihin tai niihin liittyvään uhkaan vakavasti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että moni ilmoitusvelvollinen ei koe lain velvollisuuksia niin tärkeiksi, että niiden noudattamiseen käytettäisiin aikaa ja resursseja. Tämä on huolestuttavaa, koska se antaa rikollisille toimijoille mahdollisuuden hyödyntää järjestelmää rahanpesussa ja jatkaa rikollista toimintaa kehittyvässä yhteiskunnassa.

Jokaisen yrityksen tulisi ajatella rahanpesulain asettamia velvollisuuksia ja niiden noudattamista yhteiskuntavastuun kantamisena. Rahanpesurikosten ja rikollisen toiminnan mahdollistaminen oman puutteellisen ymmärryksen kautta muun muassa vähentää valtion verokertymää, rahoittaa huumausainekauppaa ja luo sitä kautta moninaisia ongelmia yhteiskunnalle. Ilmoitusvelvollisuus syntyy tietyille aloille, sillä niiden kautta havaitaan kohonnut riski rahanpesun ja terrorismin rahoittamiseen sekä mahdollisuuteen käyttää kyseista yritystä hyödyksi rikollisessa toiminnassa. On siis tärkeää toimia vastuullisesti!

Ota yhteyttä tai varaa aika maksuttomaan alkukonsultaatioon Inkan kalenterista!

Inka Kärkkäinen

Counsel

inka.karkkainen@iconics.fi

+358 50 345 3195

Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Iconicsin uutiskirje täältä.

Rahanpesun riskiarvioissa havaittiin puutteita - mikä on yrityksenne tilanne?

Aluehallintovirasto kertoi tiedotteessaan tuloksia vuonna 2021 toteutetusta rahanpesulain valvonnasta. Ilmenneiden puutteiden vuoksi viranomainen kertoi jatkavansa valvontaa myös tämän vuoden kuluessa.

Selvityspyyntöjen huolestuttavat tulokset

Valvontaa kohdistettiin usealle eri toimialalle ja riskiarvio pyydettiin noin 50:tä toimijalta jokaiselta alalta. Ilmoitusvelvollisilla on lakiin perustuva velvollisuus laatia kirjallinen riskiarvio rajanpesun ja terrorismin rahoituksen estämisen riskien tunnistamiseksi ja niiden hallitsemiseksi. Viranomaiset ovat antaneet riskiarvioiden laadintaan paljon ohjeistuksia ja pyrkineet tiedottamaan vaatimuksista, joten velvollisuuden ei pitäisi olla lain soveltamisalaan kuuluvien yritysten osalta yllätys.

Valvontahavaintojen perusteella usealla ilmoitusvelvollisella oli puutteita tai jopa suuria puutteita riskiarvioiden laadinnassa. Aluehallintoviraston mukaan tyypillisiä puutteita olivat riskien puutteellinen arviointi ja tunnistaminen sekä riskiarvioiden päivittäminen. Lisäksi ongelmana nähtiin valmiiden riskiarvioiden kopioiminen eli esimerkiksi massapalveluina sidosryhmille tuotettujen mallipohjien käyttö. Niitä kopioimalla ei perehdytä kyseisen yrityksen toimintaan ja riskeihin lain edellyttämällä tavalla.

Mikä on tilanne yrityksessänne? Onko riskiarvio laadittu ja miten tarkkaan riskejä on arvioitu?

Rahanpesulain luonnetta ei täysin ymmärretä

Moni ilmoitusvelvollinen näkee rahanpesulain asettaman velvollisuudet ikävänä byrokratiana ja lisäprosesseina eikä lain tarkoitusta ja ennalta estävää luonnetta täysin ymmärretä. Vuonna 2021 toteutetuissa tarkastuksissa havaittiin, että ilmoitusvelvollisilla oli usein puutteita riskiperusteiseen arviointiin pohjautuvissa menettelyissä sekä tosiasiallisten edunsaajien ja PEP-statusten selvittämisessä ja tunnistamisessa.

Apua rahanpesulain asettamien velvollisuuksien noudattamiseen

Olemme aiemmin kirjoittaneet blogissamme rahanpesun riskiarviosta. Autamme mielellämme niin riskiarvion kuin muunkin dokumentaation laatimisessa. Riskiarvion laatiminen ammattilaisen avulla on myös kustannustehokasta, sillä kokemuksen avulla riskien tunnistaminen on vaivattomampaa. Näin yrityksenne voi keskittyä ydinliiketoimintaan.

Osana riskiarvion laatimista käymme läpi yrityksenne liiketoimintaa, asiakasryhmiä, maantieteellisiä liittymäpintoja sekä palveluita ja tuotteita. Prosessi on myös hyödyllinen liiketoiminnan kehittämisen kannalta, sillä se usein herättää pohtimaan omaa asiakaskuntaa ja hyvän asiakaskokemuksen antamista.

Ota yhteyttä tai varaa aika suoraan Inkan kalenterista!

Inka Kärkkäinen

Counsel

inka.karkkainen@iconics.fi

+358 50 345 3195

Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Iconicsin uutiskirje täältä.

Viranomaisen valvonta rahanpesun estämisessä - mitä valvonta tarkoittaa käytännössä?

Rahanpesulaissa säädetään ne velvoitteet ja toimenpiteet, joita valvottavien yritysten, yhteisöjen ja muiden elinkeinonharjoittajien täytyy omassa toiminnassaan noudattaa. Näillä toimenpiteillä pyritään ehkäisemään rahanpesua ja terrorismin rahoittamista sekä helpottamaan tällaisen toiminnan paljastamista. Rahanpesulain säännösten ja määräysten noudattamista valvovat Suomessa muun muassa Finanssivalvonta, aluehallintovirasto ja Asianajajaliitto.

Mikäli valvova taho havainnoi, ettei rahanpesulakia noudateta, ilmoitusvelvolliselle voidaan määrätä hallinnollisia seuraamuksia.

Aluehallintoviraston alla suurin osa ilmoitusvelvollisista

Otan käsittelyyn erityisesti aluehallintoviraston toteuttaman valvonnan ja tarkastukset, koska ne koskevat määrällisesti suurinta joukkoa. Esimerkiksi Finanssivalvonnan valvottavista merkittävä osa on suurempia finanssialan toimijoita, jolloin valvonnat voivat olla keskittyneitä vain tarkempiin yksityiskohtiin.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto valvoo rahanpesulain noudattamista valtakunnallisesti.

Rahanpesun valvontarekisteri

Yksi aluehallintoviraston valvontatyökaluista on rahanpesun valvontarekisteri, joka tehostaa rahanpesulain valvontaa. Se sujuvoittaa aluehallintoviraston ja sen valvottavien välistä yhteydenpitoa ohjeistuksesta ja tietojen ilmoittamisesta ja keräämisestä. Rahanpesulaki velvoittaa aluehallintoviraston valvomia toimijoita hakeutumaan rahanpesun valvontarekisteriin. Rekisteriin ei tarvitse hakeutua, jos liiketoiminta edellyttää toimilupaa, tai toimija kuuluu jo johonkin muuhun elinkeinorekisteriin. Aluehallintovirasto voi tiettyjen toimialojen kohdalla valvoa myös ennakollisesti: he arvioivat yrityksen vastuuhenkilöiden luotettavuutta siinä vaiheessa, kun yritys merkitään rahanpesun valvontarekisteriin.

Rekisteröintivelvoite koskee mm. kirjanpito-, laki- ja veroneuvontapalveluita tarjoavia, rahoitus- ja yrityskonsultoinnin toimijoita sekä tietyiltä osin taide- ja tavarakauppaa tekeviä tahoja. Kuka vain voi tarkistaa, kuuluuko jokin yritys valvontarekisteriin. Pelkästään rekisteriin kuulumattomuus on peruste rahanpesulain laiminlyönnille ja lain mukaisen sanktion määräämiselle!

Aluehallintoviraston toteuttama tarkastus

Aluehallintoviraston keskeisiä valvontakeinoja ovat valvottavien liiketiloihin tehtävät tarkastukset sekä asiakirjatarkastukset. Aluehallintovirastolla on liiketilojen tarkastusoikeuden lisäksi laajat tiedonsaantioikeudet valvottavan toimijan toiminnasta.

Ennakkoon tarkastus voi tuntua jännittävältä, mutta aluehallintovirastolle se on hyvin rutiininomaista. Alla näet esimerkin asiakirjatarkastuksen etenemisestä:

1. Aluehallintovirasto ottaa yhteyttä valvottavaan ilmoitusvelvolliseen ja pyytää tietoja esimerkiksi riskiarviosta. Vastausaika ei useimmiten ole pitkä.

2. Aluehallintovirasto perehtyy annettuihin materiaaleihin ja esittää tarvittaessa lisäkysymyksiä eli selvitys- ja täydennyspyyntöjä. Viranomainen saattaa pyytää riskiarvion perusteella nähtäväksi esimerkiksi asiakasrekisterin, asiakkuuksiin liittyvät sopimukset ja sisäiset oheistukset ja näin ollen asiakirjatarkastus voi muuttua myös liiketiloihin tehtäväksi tarkastukseksi. Tarvittaessa järjestetäänkin dokumentaation läpikäynti ilmoitusvelvollisen toimitiloissa tai sähköisesti.

3. Lisätietoja pyydetään, kunnes aluehallintovirasto on saanut riittävät tiedot.

4. Valvonnan jälkeen viranomainen antaa raporttinsa, jossa se käy yksityiskohtaisesti läpi tekemänsä havainnot, parannusehdotukset ja selkeät puutteet. Tehtyjen havaintojen pohjlata ilmoitusvelvolliseen voidaan kohdistaa myös sanktioita rahanpesulain määräysten laiminlyönnistä tai rikkomisesta. Sanktiot toimivat valvonnan viimesijaisena keinona, ja niiden määrääminen perustuu aina kokonaisharkintaan.

On tärkeää muistaa, että kun valvonta käynnistyy, on usein liian myöhäistä alkaa rakentaa omaa rahanpesun estämisen toimintatapaa. Viranomainen selvittää tarvittaessa päivityshistorian ja toteutetut toimenpiteen valvontaa edeltävältä ajalta. Tämän takia on tärkeää toimia säädösten ja määräysten edellyttämällä tavalla koko ajan osana normaalia liiketoimintaa.

Toteutettujen valvontojen havainnot

Aluehallintovirasto on myös julkistanut toteutettujen valvontojen havaintoja ja pyrkinyt parantamaan niiden pohjalta myös omaa toimintaansa. Valvonnat ovat kertoneet, etteivät ilmoitusvelvolliset täysin ymmärrä rahanpesulain tarkoitusta ja ennalta estävää luonnetta. Rahanpesulain asettamat vaatimukset tulisi ymmärtää ennen kaikkea ilmoitusvelvollista palvelevaksi ja hyödyttäväksi. Puutteita tai suuria puutteita on havaittu riskiarvioiden laadinnassa ja kun riskiarvion tarkoituksena on toimia pohjana yrityksen rahanpesun estämisen työssä, ei muukaan toiminta todennäköisesti täytä rahanpesulain vaatimuksia.

Me Iconicsilla autamme mielellämme näiden haasteiden kanssa. Avustamme riittävän laajan ja perusteellisen riskiarvion laadinnassa, sisäisen ohjeistuksen rakentamisessa sekä henkilöstön koulutuksessa. Ota yhteyttä!

Inka Kärkkäinen

Counsel

inka.karkkainen@iconics.fi

+358 50 345 3195

Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Iconicsin uutiskirje täältä.