Tulevia lakimuutoksia tiivistetysti

Vuodenvaihde lähestyy ja se tarkoittaa monen lakimuutoksen astumista voimaan. Kokosimme yhteen tulevia muutoksia sekä jo voimaan astuneiden lakien siirtymäaikojen päättymisajankohtia muun muassa kuluttajansuoja-, työsopimus- ja uuteen yhteistoimintalakiin liittyen. Nostamme kirjoituksessa esiin myös muita vuoden 2023 aikana voimaan astuvia lakimuutoksia keskeisine sisältöineen.

Ennen 1.1.2022 sovitut kilpailukiellot maksullisiksi 1.1.2023

Kilpailukieltosopimuksien/-ehtojen korvausvelvollisuutta koskeva sääntely tulee sovellettavaksi ennen 1.1.2022 sovittuihin kilpailukieltosopimuksiin vuoden siirtymäajan kuluttua, 1.1.2023 lukien. Lakimuutoksesta seuraa siten velvollisuus maksaa korvausta ennen lain voimaantuloa sovituista kilpailukieltosopimuksista/-ehdoista vuoden siirtymäajan jälkeen.

Työnantajalla on oikeus irtisanoa ennen 1.1.2022 sovittu kilpailukieltosopimus viimeistään 31.12.2022 ilman irtisanomisaikaa. Korvausvelvollisuus tulee koskemaan ennen 1.1.2022 tehtyä kilpailukieltosopimusta/-ehtoa, mikäli työnantaja ei irtisano kilpailukieltosopimusta/-ehtoa viimeistään 31.12.2022.

Voit lukea asiasta tarkemmin aiemmasta kirjoituksestamme.

Työyhteisön kehittämissuunnitelma tulee olla kunnossa viimeistään 31.12.2022

Uusi yhteistoimintalaki tuli voimaan 1.1.2022. Lain mukaan työnantajan on yhteistyössä henkilöstön edustajan kanssa laadittava työyhteisön kehittämissuunnitelma ja ylläpidettävä sitä työyhteisön pitkäjänteiseksi sekä suunnitelmalliseksi kehittämiseksi. Työyhteisön kehittämissuunnitelmaan sisältyy osin vastaavanlaisia asioita kuin aiemman lain mukaiseen henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan. Työyhteisön kehittämissuunnitelma korvaa kuitenkin jatkossa aiemman lain mukaisen henkilöstö- ja koulutussuunnitelman, joka on saatettava vastaamaan uuden yhteistoimintalain vaatimuksia viimeistään 31.12.2022.

Voit lukea uudesta yhteistoimintalaista ja sen mukaisesti työyhteisön kehittämissuunnitelmasta tarkemmin aiemmasta kirjoituksestamme.

Whistleblower-direktiivin täytäntöönpano lähenee

Whistleblower-direktiivin kansallinen täytäntöönpano uudella ns. ilmoittajansuojelulailla lähenee. Ilmoittajansuojelulain ennakoidaan tulevan voimaan aikaisintaan tämän vuoden lopussa/ensi vuoden alussa, minkä jälkeen ilmoittajansuojelulain mukainen sisäinen ilmoituskanava olisi otettava käyttöön kolmen kuukauden kuluessa ilmoittajansuojelulain voimaantulosta yksityisellä sektorilla yrityksissä, joiden palveluksessa olisi säännöllisesti vähintään 250 työntekijää sekä yrityksen koosta riippumatta kaikissa rahoitusalan yrityksissä ja yrityksissä, jotka ovat alttiita rahanpesulle tai terrorismin rahoitukselle. Organisaatioissa, joissa olisi säännöllisesti enintään 50–249 työntekijää, sisäinen ilmoituskanava olisi otettava käyttöön kuitenkin viimeistään 17.12.2023.

Voit lukea asiasta tarkemmin aiemmasta kirjoituksestamme.

55 vuotta täyttäneille erityinen oikeus työllistymisvapaaseen 1.1.2023 alkaen

Työsopimuslakiin tulee 1.1.2023 lukien uusi säännös, jonka mukaisesti työntekijän, joka on tuotannollis-taloudellisista/saneerausmenettelystä johtuvista syistä tapahtuvan irtisanomisen hetkellä täyttänyt 55 vuotta ja hänen työsuhteensa on yhdenjaksoisesti tai yhteensä enintään 30 päivää kestävin keskeytyksin kestänyt vähintään viisi vuotta, työllistymisvapaan pituus määräytyy aiemmasta työllistymisvapaata koskevasta säännöksestä poiketen siten, että työllistymisvapaan pituus on enintään viisi työpäivää, jos irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi; enintään 15 työpäivää aiemman 10 päivän sijasta, jos irtisanomisaika on yhtä kuukautta pidempi, mutta enintään neljä kuukautta; ja enintään 25 työpäivää aiemman 20 päivän sijasta, jos irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.

Kuluttajansuojalain muutokset sovellettavaksi 1.1.2023

Kuluttajansuojalain muutokset koskien mm. puhelinmyynnin kirjallista jälkivahvistusta, hinnanalennusilmoituksia, kuluttaja-arvosteluita ja peruuttamisoikeutta tulevat sovellettavaksi 1.1.2023.

Voit lukea muutoksista aiemmasta kirjoituksestamme.

Digipalvelusäädös ja digimarkkinasäädös portaittain sovellettavaksi 2023 alkaen

Digipalvelusäädös ja digimarkkinasäädös on lopullisesti hyväksytty EU:ssa. Säädökset tulevat voimaan marraskuussa ja niiden soveltaminen alkaa portaittain.

Suomalaisiin verkkoalustoihin digipalvelusäädöstä sovelletaan pääosin vasta 17.2.2024 alkaen. Suurempien suomalaisten verkkoalustojen (joita ei ole EU:ssa määritelty mikroyrityksiksi tai pieniksi yrityksiksi) tulee kuitenkin verkkorajapinnallaan julkaista tieto palvelunsa kuukausittaisesta keskimääräisestä käyttäjämäärästä viimeistään helmikuussa 2023.

Digimarkkinasäädös koskee vain erittäin suuria verkkoalustoja, eikä sitä sovelleta suoraan suomalaisiin yrityksiin. Sen soveltaminen alkaa toukokuussa 2023. Portinvartija-alustat velvoitettuja noudattamaan asetusta kuuden kuukauden kuluttua niiden nimeämisestä (arviolta vuoden 2024 alkupuoliskolla).

Voit lukea säädösehdotuksista aiemmasta kirjoituksestamme.

Laskulla maksamiseen, korkokattoon ja luottojen markkinointiin muutoksia vuoden 2023 jälkipuoliskolla

Lokakuussa annetussa hallituksen esityksessä ehdotetaan, että velvollisuus todentaa asiakkaan henkilöllisyys käyttämällä vahvaa tunnistamista laajennetaan koskemaan kaikkia niitä tilanteita, joissa kuluttaja valitsee verkossa asioidessaan maksunlykkäystä tarkoittavan maksutavan ja joissa maksutapaan ei sovelleta jo nykyisin kuluttajansuojalain 7 tai 7 a lukua taikka maksupalvelulakia. Käytännössä muutos merkitsee sitä, että asiakkaan vahvan tunnistamisen vaatimus koskisi jatkossa kaikkia niitä tilanteita, joissa kuluttaja valitsee verkossa maksutavaksi laskun.

Lisäksi ehdotuksen mukaan kuluttajaluottojen korkokatto laskettaisiin nykyisestä 20 prosentista 15 prosenttiin. Samalla korkokatto sidottaisiin korkolaissa tarkoitettuun viitekorkoon kuitenkin siten, että korko ei saisi luottosopimuksen mukaan nousta tällöinkään yli 20 prosentin.

Luottojen epäasiallisen markkinoinnin hillitsemiseksi hyvää luotonantotapaa koskevaa säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että säännöksessä lueteltaisiin nykyistä tarkemmin, minkä tyyppistä markkinointia erityisesti olisi pidettävä hyvän luotonantotavan vastaisena. Lisäksi ehdotetaan sääntelyä tarjolla olevien maksutapojen esittämisestä kuluttajan ostaessa hyödykkeitä verkossa.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2023 jälkimmäisellä puoliskolla siten, että lakien vahvistamisen ja voimaantulon välille jäisi noin puolen vuoden siirtymäaika.

Tekijänoikeuslaki edelleen eduskunnassa

Hallituksen esitys tekijänoikeuslain ja sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta annettiin eduskunnalle huhtikuussa 2022, ja sitä on käsitelty useassa valiokunnassa. Viimeisimpänä perustuslakivaliokunta antoi esityksestä oman lausuntonsa, jossa se toi esiin, että lainsäädännössä tulee tasapainoisella tavalla ottaa huomioon kaikki sääntelyn kannalta merkitykselliset perusoikeudet. Sääntely ei saa esimerkiksi johtaa sen enempää tekijänoikeuden haltijoiden kuin teosten käyttäjienkään oikeuksien kohtuuttomaan rajoittamiseen. Valiokunnan mukaan lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä, jos valiokunnan tekemät valtiosääntöoikeudelliset huomautukset otetaan asianmukaisesti huomioon.

On mahdollista, että laki ei tule suunnitellusti voimaan 1.1.2023.

Voit lukea säädösehdotuksesta aiemmasta kirjoituksestamme.

Rahanpesulaki uudistumassa - aikataulu vielä avoin

Hallitus esitteli eduskunnalle tammikuussa 2022 esityksen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain sekä finanssivalvonnasta annetun lain muutoksesta. Lain oli alunperin tarkoitus astua voimaan 1.4.2022 ja joiltain osin 1.4.2023.

Lakimuutoksen taustalla on kansalliset muutostarpeet, puutteet EU-lainsäädännön täytäntöönpanossa sekä sääntelyn yhteensovittaminen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisen toimintaryhmän (FATF) suositusten kanssa.

Osa muutoksista on terminologisia, mutta osittaisuudistus pitää sisällään myös keskeisiä kokonaisuuksia. Epäilyttävälle liiketoiminnalle ollaan luomassa tarkempi määritelmä, asiakkaan tuntemiseen on tulossa muutoksia muun muassa PEP-statuksen omaavien henkilöiden osalta ja lisäksi pakotteita tulisi ottaa jatkossa laajemmin huomioon osana asiakkaan tuntemisen prosessia.

Jäämme tältä osin seuraamaan hankkeen aikataulun lopullista toteutusta.

Lisätietoja lakimuutoksista saat Iconicsin asiantuntijoilta.

Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Iconicsin uutiskirje täältä.

Tekijänoikeuslaki muutoksen alla - hitti vai huti?

Tekijänoikeuslaki uudistumassa

Suomessa on parhaillaan vireillä laaja tekijänoikeuslain uudistus. Muutosesityksen pääasiallisena tarkoituksena on saattaa voimaan EU:n vuoden 2019 keväällä hyväksymä uusi direktiivi tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla, ns. DSM-direktiivi. Direktiivin tavoitteena on ollut tekijänoikeuslainsäädännön modernisointi vastaamaan paremmin uusia käyttötapoja ja -tarpeita sekä tekijänoikeuslainsäädännön yhdenmukaistaminen EU tasolla, oikeudenhaltijoiden aseman parantaminen sekä yhdenmukaisten toimintamahdollisuuksien takaaminen digitaalisilla markkinoilla EU:ssa. DSM-direktiivin on toistaiseksi saattanut voimaan vain muutama EU:n jäsenmaa, vaikka määräaika päättyi jo kesäkuun 2021 alkupuolella.

Suomessa tekijänoikeuslakiuudistushankkeeseen on yhdistetty verkkolähetysdirektiivin kansallinen toimeenpano. Verkkolähetysdirektiivi sisältää säännöksiä, jolla edistetään tekninen kehitys huomioiden TV- ja radio-ohjelmien rajat ylittävää lähettämistä ja edelleen lähettämistä EU:n sisämarkkinoilla.

Hallituksen esitys tekijänoikeuslaista oli tarkoitus antaa eduskunnalle joulukuussa 2021. Koska esitysluonnos sai lausuntokierroksella lokakuussa 2021 osakseen merkittävää kritiikkiä, se siirrettiin jatkovalmisteluun. Jatkovalmistelun aikana päätettiin, että uudistuksessa keskitytään DSM-direktiivin ja verkkolähetysdirektiivin toimeenpanoon, ja että kansalliset muutostarpeet käsitellään seuraavassa, ns. 2. paketissa. Viimeisin aikatauluarvio hallituksen esityksen esittelylle on viikolle 15.

DSM-direktiivin suurimmat muutokset

DSM-direktiivin tarkoituksena on muun muassa turvata tekijänoikeuksien toteutuminen internetissä, parantaa oikeudenhaltijoiden mahdollisuuksia harjoittaa oikeuksiaan verkkoympäristössä, vahvistaa käyttäjien mahdollisuuksia hyödyntää teoksia mm. opetuksessa, tiedonlouhinnassa ja kulttuuriaineistojen saataville saattamisessa sekä taata ilmaisunvapauden säilyminen verkkoalustoilla.

Huomiota DSM-direktiivin valmistelussa saivat erityisesti direktiivin artiklat 15 ja 17. Artikla 15 käsittelee lehtikustantajien lähioikeutta ja sen on tarkoitus mahdollistaa sisällöntuottajien saavan korvauksen alustapalveluilta, jotka jakavat oikeudenhaltijoiden sisältöä. Artikla 17 edellyttää alustapalveluiden, kuten Googlen, Youtuben, Facebookin ja Twitterin, poistamaan tekijänoikeutta loukkaavat sisällöt ja sopimaan oikeudenomistajien kanssa sisältöjen käytöstä.

Luonnos hallituksen esitykseksi tekijänoikeuslain muuttamisesta

Tekijänoikeuslakiuudistuksen tarkoituksena on sisällyttää DSM-direktiivi ja verkkolähetysdirektiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä. Esitys sisältää ehdotuksia seuraavista aihepiireistä:

• Teosten käyttö käyttö tiedonlouhinnassa, opetuksessa ja tutkimuksessa, kulttuuriperinnön säilyttämiseksi ja saataville saattamiseksi sekä sananvapauden ja uuden luomisen turvaamiseksi.

• Televisio- ja radio-ohjelmien lähettäminen ja edelleen lähettäminen.

• Tekijänoikeuden laajennettuun kollektiiviseen hallinnointiin perustuvan sopimuslisenssijärjestelmän mukauttaminen DSM-direktiivin vaatimuksiin.

• Tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden suojaaminen sopimussuhteissa.

• Kuvatallenteelle tallennettujen esitysten tekijänoikeudellisen suojan laajentaminen.

• Sanoma- ja aikakauslehtien uusi lähioikeus.

• Verkkosisällönjakopalveluiden tarjoajien vastuun lisääminen tekijänoikeutta loukkaavasta aineistosta.

Mikä muuttuu käytännössä?

Lakimuutoksen ja sen yhteydessä käydyn hyvin laajan keskustelun sekä annetun palautteen perusteella lainsäätäjä on joutunut edelleen jatkovalmistelemaan tulevaa lakiehdotusta huomattavasti. Osin on vielä epäselvää, miten seuraavassa hallituksen esityksessä asiasisältö lopullisesti muodostuu, mutta ainakin seuraavat asiat ovat muuttumassa:

Tekijänoikeuslakiuudistuksessa oikeudenhaltijoiden asema suhteessa verkkosisältöpalvelutarjoajiin vahvistuu. Ns. arvokuiluksi kutsuttu ilmaisu on syntynyt siitä, että alustat ovat voineet aiemmin hyödyntää liiketoiminnassaan korvauksetta tekijänoikeuden alaisia sisältöjä, kuten musiikkia, jolloin luovien sisältöjen taloudellinen arvo on siirtynyt niiden tekijöiltä alustoille. Direktiivissä, ja sen myötä tekijänoikeuslaissa, arvokuilua kavennetaan asettamalla alustapalvelut vastuuseen niillä jaetuista sisällöistä. Verkkosisällönjakopalvelujen tarjoajien on saatava oikeudenhaltijoilta lupa palveluunsa ladattavaan sisältöön. Jos lupaa ei myönnetä, niiltä tarvitaan toimia luvattoman verkkoon lataamisen estämiseksi.

Esitys sisältää lehtikustantajan lähioikeuden, jonka tavoitteena on paitsi lehtikustantajien investointien suoja epäreilulta kilpailulta myös luotettavan tiedon vaaliminen ja valeuutisten torjunta.

Esitys sisältää nykyistä lakia tarkemman säännöksen tekijänoikeuden luovutusta koskevan kohtuuttoman sopimusehdon sovittelusta. Sopimusehto voi koskea esimerkiksi korvausta tai tekijän luovaa panostusta. Säännöksen mukaan kohtuullisuutta arvioitaessa on otettava huomioon sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, teoksen kaupallinen arvo ja korvauksen määräytymistapa, tekijän luova panostus teokseen kokonaisuutena, sopimusta tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat. Kun korvauksista on sovittu kollektiivisesti, ei lähtökohtaisesti ole olemassa tarvetta sellaiselle heikomman sopimusosapuolen suojalle, johon DSM-direktiivi perustuu.

Lisäksi ehdotus sisältää säännöksen, joka koskee selvitystä teoksen kaupallisesta hyödyntämisestä. Säännöksen mukaan alkuperäisellä tekijällä on oikeus saada säännöllisesti ja vähintään kerran vuodessa ajantasaiset, merkitykselliset ja kattavat tiedot teoksen kaupallisesta hyödyntämisestä siltä, jolle hän on luovuttanut oikeutensa tai yksinomaisen käyttöluvan. Tämän lisäksi ehdotuksen on tarkoitus säätää oikeudenluovutuksen peruuttamisesta, jolloin tekijällä on oikeus peruuttaa oikeudenluovutus, jos teosta ei ole hyödynnetty kohtuullisen ajan kuluessa eikä teosta tekijän esittämästä vaatimuksesta huolimatta hyödynnetä.

Tekijänoikeuslakiin ehdotetaan verkkolähetysdirektiivin täytäntöönpanoon liittyviä muutoksia, jotka koskevat teosten käyttöä alkuperäisessä lähetystoiminnassa ja ohjelmien edelleen lähettämistä. Lisäksi ehdotus käsittelee teokseen liittyvää suoraa siirtoa ja siihen liittyen sopimuslisenssin merkitystä.

Miten hanke etenee?

Kuten mainittu, hallituksen esitystä odotetaan esiteltäväksi viikolla 15. Lakimuutosta on tähän mennessä valmisteltu esivalmistelun, perusvalmistelun, lausuntomenettelyn ja jatkovalmistelun vaiheissa. Viimeisimpänä on julkaistu Lainsäädännön arviointineuvoston lausunto, jonka mukaan esityksen kannalta keskeisiä vaikutuksia on arvioitu kohderyhmittäin, mutta esitysluonnoksessa tulee vielä tarkentaa ja selkeyttää kohderyhmiin perustuvaa vaikutusten arviointia.

Arviointineuvosto on kritisoinut etenkin esityksen vaikutusten arviointia ja keskeisien kohderyhmien puutteellisuutta. Lisäksi esitysluonnoksessa tulisi arviointineuvoston mukaan antaa suuntaa antava arvio raportointivelvoitteen aiheuttamista sekä toiminta- ja tiedonantovelvollisuuksiin liittyvien toimenpiteiden kustannuksista. Huomioon tulisi ottaa myös PRH:n yhteyteen perustettavan ratkaisumenettelyn vaikutuksesta kyseisen organisaation muihin toimintoihin ja resursseihin.

Jäämme näin ollen mielenkiinnolla odottamaan, miten pian hallituksen esitys esitellään ja minkälaisen vastaanoton se saa erityisesti sen kohderyhmissä.

Kun esitys annetaan eduskunnalle, se etenee eduskunnan täysistuntoon lähetekeskusteluun ja valiokuntakäsittelyyn.

Inka Kärkkäinen

Counsel

inka.karkkainen@iconics.fi

+358 50 345 3195

Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Iconicsin uutiskirje täältä.

DSA ja DMA – tie helvettiin päällystetty hyvillä aikomuksilla?

Digialustasäädösten käsittely etenee EU:ssa

Digipalvelusäädöksen (Digital Services Act, DSA) ja digimarkkinasäädöksen (Digital Markets Act, DMA) käsittely etenee vauhdikkaasti EU:ssa, ja tavoitteena on päästä trilogineuvotteluissa yhteisymmärrykseen jo tämän kevään aikana. Kyse on lakipaketista, jolla EU haluaa muun muassa huolehtia, että suuret digiyhtiöt, kuten Google, Amazon, Meta ja Microsoft eivät hyötyisi kohtuuttomasti hallitsevasta asemastaan markkinoilla. DMA keskittyykin yksinomaan sääntelemään erittäin suurten, ns. portijavartijayritysten toimintaa. Käsittelimme lainsäädäntöhankkeiden perusteita aiemmassa kirjoituksessamme.

Uusien velvoitteiden vaikutuksia ei ole arvioitu

DSA:n alkuperäinen tavoite oli uudistaa 20 vuotta vanha sähkökauppadirektiivi, ja varmistaa turvallinen ja vastuullinen verkkoympäristö. Ehdotus sisälsi toimenpiteitä laittomien tavaroiden, palvelujen tai verkkosisällön torjumiseksi, uusia velvoitteita yrityskäyttäjien jäljitettävyydestä sekä toimenpiteitä avoimuuden edistämiseksi. Lisäksi vastuuvapautusedellytyksiä täsmennettiin.

Kuitenkin erityisesti Euroopan parlamentti teki ehdotukseen valtavan määrän erilaisia muutosehdotuksia, joilla rajoitetaan mainonnan kohdentamista sekä asetetaan EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) ja tulevan sähköisen viestinnän tietosuojasääntelyn (ePrivacy Regulation) kanssa päällekkäisiä säännöksiä. Lainsäädäntöprosessin puute kuitenkin on, ettei mainontaan kohdistuvien lisärajoitusten vaikutuksia – niin kuluttajille, yrityksille tai yhteiskunnalle – ole mitenkään arvioitu. Pelkona onkin, että parlamentin tahto suitsia kohdennettua mainontaa johtaa ennalta-arvaamattomiin seuraamuksiin.

Alkuperäiset tavoitteet ovat unohtuneet

Voisi väittää, että vihapuhe, disinformaatio ja hybridivaikuttaminen ovat pilanneet internetin. Luotettavaa tietoa, joka on yhteiskunnan toimivuuden ja demokratian kannalta keskeistä, on entistä vaikeampi löytää. Mainonta tuntuu yhä henkilökohtaisemmalta – ei myönteisessä mielessä, vaan tavalla, joka nostaa niskakarvat pystyyn. Uusi sääntely pyrkii puuttumaan näihin selvästi havaittuihin ongelmiin, mutta samalla se tuntuu vievän mahdollisuuden vastuulliselta liiketoiminnalta ja kuluttamiselta: siltä niche-tuotteita myyvältä mikroyritykseltä, joka haluaisi löytää kohdeyleisönsä verkkoalustalta kohdennetun mainonnan avulla, siltä suomalaiselta verkkoalustalta, joka haluaisi rahoittaa kohdennetulla mainonnalla palveluitaan ja siltä kuluttajalta, joka haluaisi löytää hänelle mielenkiintoisia uusia tuotteita tai inspiroitua sisällöstä.

Nurinkurista on, että parlamentin muutosehdotuksiin kuuluu muun muassa kielto pyytää käyttäjältä suostumusta mainonnan kohdentamiseen, jos kielto on jo annettu käyttöliittymän tai selaimen asetusten avulla. Dialogi kuluttajan kanssa jätettäisiin siis esimerkiksi Chrome-selainta ja Android-käyttöliittymää tarjoavan Googlen käsiin sen sijaan, että omasta palvelustaan voisi viestiä esimerkissä kuvattu suomalainen verkkoalusta. Kun otetaan huomioon se, että digijäteillä on jo näpeissään käyttäjän kirjautumistiedot ja todennäköisesti edelleenkin valtavan suuri käyttäjää koskeva digitaalinen jalanjälki ympäri internetiä, vaikuttaa siltä, että kuilu globaalien digijättien ja eurooppalaisten verkkoalustojen välillä vain kasvaa. Tämä on selvästi vastoin lainsäädäntöhankkeen alkuperäistä tavoitetta tasapuolistaa kilpailuedellytyksiä.

Lisäksi ehdotuksissa on osin laajennettu verkkoalustojen vastuuvapautta, jolloin esimerkiksi hakukoneiden kautta voisi olla saatavilla laitonta aineistoa. Elinkeinonharjoittajien tunnistamista koskevaa periaatetta (Know Your Business Customer, KYBC) ei myöskään ole ulotettu laajalle ja hyödynnetty mahdollisuutta kitkeä verkkorikollisuutta. Lisäksi sääntelystä puuttuu selvä kielto poistaa päätoimittajavastuun alaista, laillista sisältöä, eli taata se, että luotettavaa informaatiota on kuluttajien saatavilla ja löydettävissä. Jos alusta voisi poistaa laillisesti julkaistua sisältöä yksin käyttöehtojensa nojalla, on vaarana, että kansalaisten sananvapaus ja tiedotusvälineiden tehtävä vallan vahtikoirana rapautuvat. Nämä ovat vastoin alkuperäistä tavoitetta tehdä verkosta kuluttajille turvallisempi.

Parempaa sääntelyä eurooppalaisille

Sen lisäksi, että lakipaketti on ottanut kaikkine muutosehdotuksineen liukunut kauemmaksi alkuperäisistä, kannatettavista tavoitteistaan, uhkaa kokonaisuudesta tulla erittäin vaikea soveltaa. Esimerkiksi suostumuksen pyytämistä ja edellytyksiä käsitellä arkaluonteisia henkilötietoja (erityisiä tietoryhmiä) säännellään jo nykyisellään tietosuoja-asetuksessa, ja lienee vielä kaikille epäselvää, miten eri säännökset toimivat yhdessä, kun soppaan heitetään vielä valmisteilla oleva sähköisen viestinnän tietosuoja-asetus.

Se, että EU:n eräänä tavoitteena on lainsäädännön yksinkertaistaminen, puhuisi selvästi sen puolesta, että yksityisyydensuojaa koskeva sääntely pidetään erillään alustasääntelystä. Vaihtoehtoisesti lainsäädännön ja uusien rajoitteiden tulisi olla oikeasuhtaisia ja tarkkarajaisia niin, että sääntely kohdistetaan vain niihin erittäin suuriin verkkoalustoihin, joissa ongelmat, kuten targetointi arkaluonteisten henkilötietojen perusteella ja erilaisten käyttäjän valintoja ohjaavien toimintojen, ns. dark patterns, käyttö on erityisesti ilmennyt.

Digisäädöspaketin tavoitteet ovat äärimmäisen hyviä: edistää digitaalisten sisämarkkinoiden toimintaa, digitaalisten palveluiden avoimuutta sekä pienempien digiyritysten kilpailukykyä ja pääsyä markkinoille, tehdä verkkoympäristöstä kuluttajille ja yrityksille turvallisempi, ennakoitavampi ja oikeudenmukaisempi sekä mahdollistaa laittomaan sisältöön, vihapuheeseen, disinformaatioon ja hybridivaikuttamiseen puuttuminen nykyistä tehokkaammin. Nyt on tärkeää huolehtia siitä, että nämä tavoitteet todella tulevat täytetyiksi, eivätkä jää pelkiksi hyviksi aikomuksiksi.

Lue Annan kirjoitus myös IAB Finlandin sivuilta: DSA tuomassa tarpeettomia rajoituksia digimainontaan

Lisätietoja asiasta antaa:

Anna Paimela

Osakas

anna.paimela@iconics.fi

+358401648626

Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Iconicsin uutiskirje täältä.