Päivitetty: 28. maalisk.
Kirjoitimme vuosi sitten artikkelin tekijänoikeuslain muutoksista ja olemme seuranneet mielenkiinnolla asian etenemistä viimeisen vuoden ajan. Lain valmistelu aloitettiin jo vuonna 2019 ja hallituksen esitys oli tarkoitus antaa eduskunnalle 2021, mutta esitysluonnos sai lausuntokierroksella aikaan merkittävää kritiikkiä ja valmistelua jatkettiin. Keskustelu ei ole hiljentynyt muutostenkaan jälkeen, mutta lakimuutokset on vihdoin vahvistettu presidentin toimesta 3.3.2023.
Lakimuutosten taustalla on tarve sisällyttää EU:n tekijänoikeusdirektiivin ja verkkolähetysdirektiivin säännökset osaksi Suomen lainsäädäntöä. Tekijänoikeuslain näkökulmasta muutos on merkittävin kahteen vuosikymmeneen.
Muutokset astuvat voimaan 3.4.2023.
Käsittelyn eteneminen
Kuten sanottu, ensimmäinen esitysluonnon sai osakseen merkittävää kritiikkiä lausunnon antajilta. Kun hallituksen esitys pääsi lopulta valiokuntakierrokselle, kuultiin lukuisia asiantuntijoita, joiden näkemykset olivat edelleen ristiriitaisia. Perustuslakivaliokunta vaati täydennystä hallituksen esitykseen ja sivistysvaliokunta esitti muutamia muutoksia hallituksen esitykseen. Perustuslakivaliokunta piti valmistelua poikkeuksellisena.
Sivistysvaliokunnan mietinnössä kahden oppositiopuolueen valiokuntaryhmät antoivat vastalauseen radio- ja televisiolähetysten edelleenlähettämistä koskevaan pykälään ja korostivat perusoikeuksien riittävää huomioimista. Vastalauseessa todettiin, että tekijänoikeuslaki on hyvin perusoikeusherkkä, koska siinä nivoutuvat niin omaisuudensuojaan, sananvapauteen, tahdonvapauteen ja itsemääräämisoikeuteen sekä sivistyksellisiin oikeuksiin liittyvät näkökohdat. Sivistysvaliokunnan mietinnössä todettiin, ettei valittu sääntelyratkaisu selkeytä esimerkiksi alkuperäisen lähettämisen ja edelleenlähettämisen määrittelyä ja siihen liittyviä ongelmia.
Pitkään kestänyttä valmistelua käsiteltiin myös oikeuskansleri Tuomas Pöystin työpöydällä muun muasssa viestintä- ja teleealan etujärjestö Ficomin tekemän kantelun jälkeen. Oikeuskanslerin antaman ratkaisun mukaan lainvalmistelua ei tule pääsääntöisesti ulkoistaa ja lausuntomenettelyn jälkeinen jatkovalmistelut tulee tehdä ministeriössä virkatyönä. Opetus- ja kulttuuriministeriö käytti valmistelussa konsulttia ja tätä oikeuskansleri piti ongelmallisena jatkovalmistelun osalta. Oikeuskanslerin mukaan ulkopuolisille on perustellusti saattanut syntyä epäilys virkatoiminnan täyttä puolueettomuutta ja objektiivisuutta kohtaan, kun otetaan huomioon muutettavan tekijänoikeuslain kanssa ajallisessa ja asiallisessa yhteydessä oleva konsultin antama asiantuntijalausunto vireillä olevassa oikeudenkäynnissä sekä konsultin tosiasiallinen rooli lainvalmistelussa.
Lopulta lainvalmistelu saatiin kuitenkin valmiiksi ja eduskunta hyväksyi hallituksen esittämät lakimuutokset pienin täsmennyksin helmikuussa 2023. Lakimuutosten taustalla olevat direktiivit tulivat voimaan jo 2019 ja muutokset olisi tullut sisällyttää osaksi jäsenmaiden lainsäädäntöä kesäkuuhun 2021 mennessä. Viivästymisestä johtuen Euroopan komissio on ilmoittanut nostavansa kanteen Suomea vastaan direktiivien voimaansaattamisen viivästyksien seurauksena.
Tekijänoikeuslain muutokset
Muutosten tavoitteena on nykyaikaistaa tekijänoikeuslakia yhteiskunnan kehityksen mukaiseksi. Keskeisillä muutoksilla edistetään ennen kaikkea digitaalisten teknologioiden ja teosten rajat ylittävää käyttöä, sekä laajempaa saatavuutta. Lisäksi lakiin lisättiin uudet vastuusäännökset verkkosisällönjakopalveluihin liittyen.
Tekijänoikeuslain muutokset helpottavat teosten käyttöä digitaalisessa ympäristössä rajoitussäännösten perusteella sekä oikeuksien hankkimista tietyissä erityisissä rajat ylittävissä tilanteissa. Muutokset pitävät sisällään myös uusia rajoituksia tekstin- ja tiedonlouhintaan, mutta myös sananvapauden edistämiseksi rakennettuja mahdollisuuksia. Sananvapauden turvaamiseksi lakiin on sisällytetty tekijänoikeuden rajoitus, joka mahdollistaa karikatyyrit, parodiat ja esimerkiksi sosiaalisessa mediassa kiertävät meemit.
Kulttuuriperintölaitokset saavat hyödyntää kaupallisesta jakelusta poistuneita teoksia sopimuslisenssin ja tietyin edellytyksin tekijänoikeuden rajoituksen nojalla. Opetuskäyttöä koskevia säännöksiä on muutettu siltä osin kuin direktiivi on edellyttänyt. Nämä koskevat erityisesti etäopetuksen tarpeita ja digitaalisia käyttömuotoja rajat ylittävissä tilanteissa. Opetuskäyttöön liittyvän sääntelyn pohjana on sopimuslisenssijärjestelmä, jota täydentää rajoitussäännökset niissä tilanteissa, joissa opetuksen havainnollistamiseksi tarvittavia lupia ei ole saatavilla.
Tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden osalta asemaa sopimussuhteessa pyritään vahvistamaan nyt voimaan astuvien muutosten avulla. Oikeudenhaltijoiden tulee saada asianmukainen ja oikeasuhtainen korvaus teoksen käyttämisestä, mutta tämän lisäksi selvitys teosten kaupallisesta ja ei-kaupallisesta hyödyntämisestä. Kyseiset oikeudenhaltijat voivat jatkossa peruuttaa tekijänoikeuden luovutuksen, mikäli teosta ei ole hyödynnetty kohtuullisessa ajassa. Muutosten tavoitteena on lisätä läpinäkyvyyttä teosten käytössä ja korvausten maksamisessa sekä sitä kautta vahvistaa kyseisten oikeudenhaltijoiden asemaa suhteessa teosten käyttäjiin. Esittävien taiteilijoiden osalta oikeuksia kuvatallenteelle tallennettuihin esityksiin laajennetaan vastaamaan äänitallenteelle tallennettujen esitysten oikeuksia.
Muutokset edistävät myös televisio- ja radio-ohjelmien lähetystoiminnan edellyttämien lupien hankintaa edelleenlähettämistä ja suoran siirron menetelmää varten, kuten myös radio- ja televisioyritysten oheispalveluiden alkuperämaaperiaatetta. Valiokuntakierroksella käytiin myös keskustelua tarpeesta selventää edelleenlähettämisen käsitteitä, mutta tähän ei löytynyt toimivaa ja direktiivin mukaista ratkaisua.
Verkkosisällönjakopalveluiden vastuut ja velvollisuudet
Verkkosisällönjakopalveluilla tarkoitetaan sosiaalisen median alustoja, kuten YouTubea ja Instagramia. Kyseisten palveluiden vastuuta palveluihin tallennetuista aineistoista selvennetään ja jatkossa palveluntarjoajilla on velvollisuus hankkia lupa käyttäjien palveluun lataamasta aineistosta. Luvan hankkiminen koskee tilanteita, joissa sisältöjä jaetaan ei-kaupallisessa tarkoituksessa ja muulla tavoin linkittämällä, esimerkkeinä lehtiartikkelit, laulun sanat ja toisten ottamat valokuvat.
Palveluntarjoajan on varmistettava, että palvelun sisällöt eivät loukkaa tekijänoikeuksia. Palveluntarjoajan tulee näin ollen hankkia tekijältä lupa, tai tekijän pyynnöstä estää pääsy tekijänoikeutta loukkaavaan aineistoon ennakolta. Jos palveluntarjoajalla ei ole tekijöiden lupaa teosten käyttöön, se on vastuussa suojattujen teosten välittämisestä yleisölle. Mikäli lupaa ei ole, palveluntarjoaja voi vapautua vastuusta ainoastaan laissa säädetyin edellytyksin. Muutos parantaa luovan alan tekijöiden ansaintamahdollisuuksia ja turvaa käyttäjän asemaa, sillä vastuu lupien hankkimisesta on palveluntarjoajalla.
Voimaan astuva sääntely mahdollistaa myös erilaisia oikeussuojakeinoja. Palveluntarjoajan on otettava käyttöön tehokas ja nopea valitus- ja oikeussuojamekanismi, joka on palvelun käyttäjän saatavilla, kun on kysymys erimielisyyksistä, jotka koskevat käyttäjän palveluun tallentaman teoksen saannin estämistä tai sen poistamista. Mikäli tekijä tai palvelun käyttäjä ei ole tyytyväinen palveluntarjoajan valitus- ja oikaisumenettelyssä antamaan ratkaisuun, on asiaa mahdollista käsitellä opetus- ja kulttuuriministeriön ylläpitämässä ei-sitovassa ratkaisumenettelyssä.
Tulevat muutostarpeet ja muut jatkotoimenpiteet
Eduskunta antoi hallituksen esitykseen kolme lausumaa, joilla eduskunta edellyttää valtioneuvostolta ja opetus- ja kulttuuriministeriöltä tiettyjä jatkotoimenpiteitä.
Valtioneuvoston tulee arvioida tekijänoikeuslain toimivuutta ja vaikutuksia eri tahojen ja toimijoiden näkökulmasta sekä huomioida perusoikeusvaikutukset. Arvioinnissa mahdollisesti havaittuihin ongelmiin tulee puuttua ja valmistella tarvittavat lainsäädäntömuutokset. Lisäksi eduskunta edellyttää, että opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa ja arvio sääntelyn toimivuutta opetus- ja tutkimuskäytössä eri tahojen näkökulmista ja tarvittaessa valmistelee lainsäädäntömuutoksia.
Valtioneuvoston tulee myös arvioida tekijänoikeuslainsäädännön kokonaisuudistuksen tarve tekijänoikeusjärjestelmän läpinäkyvyyden, lainsäädännön selkeyden ja ymmärrettävyyden vahvistamiseksi ja toteuttaa tämä kansallinen liikkumavara huomioiden.
Tekijänoikeuslain jatkokehitys jatkuu myös ns. kakkospaketilla eli muiden kuin EU-direktiivien edellyttämien lakimuutosten osalta. Tähän kuuluu muun muassa teosten käyttö opetus- ja tutkimustoiminnassa mukaan lukien rinnakkaistallentaminen. Oikeudenhaltijoiden edustajat korostavatkin, että työ ei lopu direktiiveistä johtuvien muutosteen voimaansaattamiseen, vaan seuraavaksi tulee varmistaa kansallisten tarpeiden huomioiminen.
Valiokuntakierroksella painotetiin, että erityisesti tämän kaltaisissa lainsäädäntöhankkeissa valmistelu olisi oltava mahdollisimman avointa ja laajaa, koska on sovitettava yhteen eri tahojen näkemyksiä. Eduskunnan antamat lausumat vahvistavat samaa näkemystä ja huolellinen toteuttaminen turvaa eri oikeudenhaltijoiden, mutta myös teoksien käyttäjien oikeudet.
Jäämme seuraamaan mielenkiinnolla, miten pian voimaan astuvat muutokset näkyvät käytännössä.
Inka Kärkkäinen
Counsel
+358 50 345 3195
Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Iconicsin uutiskirje täältä.
