Osakassopimus ja lunastusehto – tuoretta oikeuskäytäntöä

Korkein oikeus (”KKO”) on tällä viikolla antanut osakassopimuksen mukaisen osakkeiden lunastusehdon sitovuutta koskevan ratkaisun (KKO:2020:34).

Mistä on kyse?

Osakassopimuksiin otetaan yleisesti lunastusehto, jonka mukaan osakassopimuksessa määriteltyjen ehtojen täytyttyä osakas velvoitetaan tarjoamaan omistamansa osakkeet muiden osakkaiden tai yhtiön lunastettavaksi. Tällainen ehto voi olla esimerkiksi osakkaan työsuhteen päättyminen yhtiössä, jolloin ei yleensä ole enää tarkoituksenmukaista, että henkilö säilyttää omistuksensa yhtiössä.

Kun yhtiö lunastaa osakkeita muutoin kuin osakkeenomistajien omistuksen suhteessa, yhtiöoikeudellisesti kyse on suunnatusta lunastuksesta, joka edellyttää yksityisessä osakeyhtiössä kaikkien osakkeenomistajien suostumusta. Hyväksyessään lunastusehdon osakassopimuksessa osakkeenomistaja on lähtökohtaisesti antanut suostumuksensa lunastukseen.

KKO:n tapauksen keskeinen sisältö

Korkeimman oikeuden ratkaisemassa tapauksessa on ollut kyse tilanteesta, jossa osakas on tarjonnut edellä kuvatun osakassopimuksen lunastusehdon mukaisesti osakkeitaan lunastettavaksi. Yhtiö on kuitenkin tarjonnut lunastushintaa, johon osakas ei ole suostunut. Yhtiö on siirtänyt osakkeiden hintaa koskevan asian välimiesmenettelyyn yhtiöjärjestyksen mukaisesti.

Yhtiö on tehnyt lunastuspäätöksen tarjoamansa lunastushinnan mukaisesti, osakkaan nimenomaisesta hallitukselle toimittamasta vastustuksesta ja vireillä olevasta välimiesmenettelystä huolimatta. Kysymys Korkeimmassa oikeudessa on ollut siitä, onko yhtiökokouksen päätös ollut pätemätön sillä perusteella, että päätökselle ei ollut kaikkien osakkaiden suostumusta.

Arvioinnin kohteena on ollut erityisesti, sitooko osakassopimuksessa annettu suostumus osakkeenomistajaa yhtiökokouksen päättäessä kyseisen osakkeenomistajan osakkeiden lunastamisesta.

KKO piti yhtiökokouksen päätöstä pätemättömänä, koska osakas ei ollut lunastushinnan riitauttaessaan antanut suostumustaan osakkeiden suunnattuun lunastukseen sen kaikkien ehtojen osalta.

Tapauksen pihvi eli KKO:n perustelut

KKO:n perusteluissa todetaan, että osakassopimuksessa annetun suostumuksen yhtiöoikeudellista merkitystä on arvioitava tapauskohtaisesti. Arvioon suostumuksen sitovuudesta vaikuttaa esimerkiksi sopimukseen kirjatun lunastuslausekkeen yksityiskohtaisuus. KKO:n mukaan suostumus ei ole yhtiöoikeudellisesti sitova, jos esimerkiksi osakkeiden lunastushinnasta vallitsee erimielisyys.

Edelleen KKO toteaa, että osakkeenomistajilla on mahdollisuus peruuttaa antamansa suostumus yhtiöoikeudellisesti vaikutuksellisella tavalla siihen saakka, kunnes päätös lunastamisesta on tehty. Peruminen voi luonnollisesti tarkoittaa sopimusrikkomusta, jonka seurauksena olisivat osakassopimuksen mukaiset sanktiot.

Key takeaways eli mitä tästä tulee oppia osakassopimuksia varten:

1. Korkeimman oikeuden ratkaisu muistuttaa siitä, että osakassopimukseen otettavat lunastuslausekkeet tulee kirjoittaa mahdollisimman yksityiskohtaisesti ja yksiselitteisesti, jotta riitaa lunastuksen ehdoista ei voisi tulkintaristiriitojen vuoksi syntyä. Muun ohella lunastushinnan määrittämismekanismin tulisi olla yksiselitteinen.

2. Osakas voi peruuttaa suostumuksensa osakkeiden lunastamiseen siitä huolimatta, että on osakassopimuksessa sitoutunut lunastusehtoihin.

3. Vaikka suostumuksen peruutus olisi yhtiöoikeudellisesti mahdollista, se voi tarkoittaa osakassopimuksen rikkomista ja johtaa sopimuksessa säädettyihin vahingonkorvaus-, sopimussakko- ja/tai muihin seuraamuksiin.

Jediitta Tiainen

Counsel

jediitta.tiainen@iconics.fi

+358 44 235 2115

Ilmoitus tosiasiallisista edunsaajista PRH:lle 1.7.2020 mennessä

Yksityisten osakeyhtiöiden tulee ilmoittaa tosiasialliset edunsaajansa kaupparekisteriin 1.7.2020 mennessä. Ilmoitusvelvollisuus perustuu vuonna 2017 voimaan tulleeseen rahanpesulakiin.

Edunsaajailmoituksella on tarkoitus tunnistaa yhtiössä tosiasiallista määräysvaltaa käyttävät henkilöt, joita voi olla yksi tai useampia. Usein yhtiön omistajat käyttävät myös tosiallista määräysvaltaa yhtiössä, mutta aina näin ei kuitenkaan ole.

Kuka on yhtiön edunsaaja ja miten se määritetään?

Edunsaaja ei voi olla toinen yhtiö tai muu oikeushenkilö.

Edunsaajalla tarkoitetaan luonnollista henkilöä eli yksityishenkilöä:

• joka omistaa suoraan tai välillisesti yli 25 % yrityksen kaikista osakkeista;

• jolla on oikeus käyttää yli 25 %:n osuutta yhtiön äänimäärästä suoraan tai välillisesti; tai

• jolla ei ole muodollista omistusta tai äänimäärää edellä mainittujen kriteerien mukaisesti, mutta kuitenkin tosiallinen määräysvalta yhtiössä.

Edunsaajan määrittämiseen vaikuttavat yhtiön omistuspohja ja sopimusrakenne. Edunsaajan määrittäminen ei aina ole täysin yksiselitteistä, vaan määrittämistä voivat vaikeuttaa esimerkiksi erilajiset osakkeet, jotka tuotavat erilaisia äänimääriä. Mikäli yhtiön omistajina on yhtiöitä, edellyttää edunsaajan määrittäminen näiden yhtiöiden omistusrakenteen ja tosiasiallisen edunsaajan määrittämistä.

Esimerkki: Henkilö on yhtiön osakas, mutta hän omistaa alle 25 % yhtiön osakkeista eikä hänellä ole oikeutta käyttää yli 25 %:a äänimäärästä. Osakassopimuksella on kuitenkin annettu osakkaalle oikeus nimittää kaksi kolmasosaa hallituksen jäsenistä. Henkilö on merkittävä yhtiön edunsaajaksi.

PRH ei tutki edunsaajailmoitusten perusteella, kuka on yhtiön tosiasiallinen edunsaaja, vaan yhtiö on itse velvollinen määrittämään edunsaajansa. Edunsaajia voi olla useampia kuin yksi henkilö.

Pitääkö kaikkien yhteisöjen ilmoittaa edunsaaja?

Osakeyhtiöt ja julkiset osakeyhtiöt ovat velvollisia ilmoittamaan edunsaajan, samoin kuin esimerkiksi osuuskunnat. Sen sijaan pörssiyhtiöiden, yksityisten elinkeinonharjoittajien, yhdistysten ja säätiöiden ei tarvitse ilmoittaa edunsaajaa.

Ilmoitusvelvollisten yhtiöiden tulee tehdä ilmoitus, vaikka edunsaajaa ei olisi tunnistettu. Tällöin edunsaajina pidetään yhtiön toimitusjohtajaa, hallitusta tai muita vastaavassa asemassa olevia henkilöitä, ja PRH merkitsee yhtiön rekisteritietoihin, että yhtiöllä ei ole edunsaajaa tai tosiasiallista edunsaajaa ei olla pystytty tunnistamaan.

Tarvitsetko apua edunsaajan määrittämisessä?

Autamme mielellämme yhtiönne edunsaajan määrittelyssä ja kaupparekisteri-ilmoituksen tekemisessä, ota rohkeasti yhteyttä!

Jediitta Tiainen

Counsel

jediitta.tiainen@iconics.fi

+358 44 235 2115

Ovatko optio-oikeudet kannustinjärjestelmänä jäämässä historiaan?

Kannustinjärjestelmien avulla yritykset voivat sitouttaa työntekijöitään yhtiöön ja tuloksen parantamiseen. Kannustinjärjestelmillä on siten erityisen suuri merkitys kasvuyrityksille niiden alkutaipaleella, jolloin yritys ei vielä voi kilpailla työntekijöistä palkanmaksukyvyllä tai muilla työsuhde-eduilla. Osakeperusteisista kannustinjärjestelmistä tyypillisimpiä ovat optio-oikeudet ja henkilöstöanti.

Kannustinjärjestelmien verokohtelu voi yllättää työntekijän. Tämänhetkinen tuloverolaki rinnastaa työsuhteeseen perustuvat osakeperusteiset edut toisiinsa ja näitä etuja verotetaan ansiotulona. Ansiotulona verotettava etu erityisesti optio-oikeuksien kohdalla voi työntekijän näkökulmasta johtaa ennakoimattomiin veroseuraamuksiin, sillä tällä hetkellä optio-oikeuksien myötä verotettava etu lasketaan osakkeen käyvän arvon ja merkintähinnan erotuksena optio-oikeuden käyttöhetkellä eli osakkeiden merkintähetkellä.

Optio-oikeus perustuu osakeannista poiketen yleensä suhteellisen pitkään merkintäaikaan. Tällöin työntekijä saa etua siitä, että osakkeen arvo on noussut optio-oikeuden antamisen ja merkintähetken välillä. Osakkeen arvo on saattanut nousta merkittävästi kasvuyrityksen alkuvuosina, joten verotettava etu nousee suhteellisen korkeaksi työntekijän veronmaksukykyyn nähden.

Esimerkki: työnantaja antaa työntekijälle vastikkeetta optio-oikeuden merkitä yhtiön osakkeita yhden euron merkintähinnalla yhtiön alkuvuosina ja työntekijä merkitsee osakkeita vasta vuosien kuluttua, jolloin osakkeen käypä arvo olisi noussut esimerkiksi tuhanteen euroon per osake. Tällöin työntekijän verotettava ansiotulo olisi osakkeen käypä arvo vähennettynä merkintähinnalla eli verotettavan edun määrä tässä tapauksessa olisi 999 euroa per merkitty osake. Työntekijän verotettava ansiotulo tulisi verotettavaksi osakkeiden merkintähetkellä ilman, että osakkeista on ehtinyt kertyä merkitsijälle varsinaista tuloa esimerkiksi osinkojen myötä.

Optio-oikeuksien etuna on, että työntekijällä ei ole velvollisuutta merkitä osakkeita välittömästi oikeuden saadessaan. Kolikon kääntöpuolena on, että työntekijälle ei muodostu myöskään osakkeenomistajiin verrattavia oikeuksia ennen kuin osakkeet on merkitty.

Henkilöstöannin perusteella osakemerkintä tehdään merkintäajan puitteissa yleensä muutaman kuukauden sisään osakeantipäätöksestä. Optio-oikeuteen verrattuna osakeanti toteutuu työntekijän näkökulmasta nopeammin ja työntekijästä tulee osakkeiden merkinnän myötä osakkeenomistaja, joka saa mm. osakeyhtiölain mukaisen oikeuden osallistua yhtiökokoukseen ja saada osinkoa. Osakkeenomistajana työntekijälle siirtyy myös yrittäjäriski.

Lakimuutos ohjaamassa kannustinjärjestelmiä henkilöstöanteihin

Optio-oikeuksien käyttö kannustinjärjestelmissä voi ainakin osittain olla jäämässä historiaan, mikäli lainsäätäjän ennuste toteutuu. Valtiovarainministeriö on valmistellut tuloverolain muutoksen, jonka myötä tulevaisuudessa henkilöstöanti olisi todennäköisesti optio-oikeuksiin verrattuna verotuksellisesti kannattavampaa. Esityksen pääsisältönä on, että jatkossa henkilöstöantien myötä saavutettu etu olisi verotettavaa vain siltä osin, kun merkintähinta alittaisi osakkeen matemaattisen arvon. Sama muutos ei koskisi työsuhteen perusteella annettuja optio-oikeuksia.

Matemaattinen arvo määräytyy jakamalla yhtiön nettovarallisuus yhtiön osakkeiden lukumäärällä. Koska matemaattinen arvo perustuu nettoarvoon, valuaatio on alhaisempi verrattuna muihin arvonmääritysmenetelmiin. Tämä mahdollistaa osakkeiden merkinnän kohtuullisella merkintähinnalla ilman veroriskiä.

Ministeriö on arvioinut, että lainmuutoksen myötä henkilöstöantien käyttö lisääntyisi ja vastaavasti optio-oikeuksien käyttö tulisi vähenemään.

Valtiovarainministeriö perustelee muutosehdotuksen rajaamista henkilöstöanteihin siten, että optio-oikeuksien antamisen perusajatuksena on saavuttaa etua osakkeen arvonnoususta optio-oikeuden antamisen ja merkintäajan välillä. Lisäksi optio-oikeuteen sisältyy mahdollisuus olla merkitsemättä yhtiön osakkeita, mikäli yhtiön arvo ei nouse.

Ehdotetun muutoksen soveltamisala

Alustavan esityksen mukaan lakimuutos koskisi vain listaamattomien yhtiöiden henkilöstölle suunnattuja osakeanteja. Veroedun saavuttamisen edellytyksenä on, että etu on henkilöstön enemmistön käytettävissä ja, että osakkeet antaa suoraan palkkaa maksava ennakkoperintärekisteriin merkitty työnantaja. Näin ollen konserniyhtiöiden osakeannit eivät tulisi sovellusalan piiriin. Ministeriö on pyytänyt hallituksen esityksen luonnokseen lausunnot asiantuntijoilta ja sidosryhmiltä. Lausuntojen perusteella selkeä huomio oli, että myös konsernin sisäiset osakeannit pitäisi ottaa sääntelyn piiriin.

Soveltamisalan edellytyksenä tämänhetkisessä ehdotuksessa on, että osakeanti annetaan kaikille henkilöstön edustajille yhtäläisin ehdoin. Osakeanti voitaisiin toteuttaa esimerkiksi palkan suhteessa. Tämänhetkinen muotoiluehdotus ei mahdollistaisi veroetua tapauksessa, jossa henkilöstöanti toteutettaisiin esimerkiksi suoritusperusteisesti. Lausuntokierroksella esille nousi suoritusperusteisen henkilöstöannin sisällyttäminen soveltamisalan piiriin. Nähtäväksi jää, muutetaanko esityksen sisältöä tältä osin.

Nykyinen ehdotus koskisi myös ainoastaan yhtiön uusia osakkeita. Lausuntokierroksen kommenttien pohjalta selvää on, että tämä ei vastaa tämänhetkistä tulkintaa tuloverolaista.

Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisun (KVL:2020/4) mukaisesti edun veronalaisuutta arvioitaessa merkitystä ei ole sillä, ovatko osakkeet olleet yhtiön hallinnassa jo ennen osakeantipäätöstä.

Lausuntokierros päättyi huhtikuun puolivälissä. Erityistä kiitosta esitys sai ajoituksesta. Henkilöstoantien verokevennys on yrityksille ehdottoman tärkeätä nyt, kun palkanmaksukyky on monen yrityksen osalta COVID-19 -pandemian vuoksi heikentynyt.

Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan heinäkuun alussa 2020. Muutosta ei sovellettaisi takautuvasti eli muutos koskisi vain 1.7.2020 jälkeen tehtäviä henkilöstöanteja.

Jediitta Tiainen

Counsel

jediitta.tiainen@iconics.fi

+358 44 235 2115